Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousraportti 16.11.2016 – Keran osayleiskaava ja Karakallion täydennysrakentaminen

Infossa (paikalla koko vihreä kaupsutiimi eli Kirsi, Risto, Henna ja Rainer sekä Tiina valvojana) käytiin läpi lista-asioiden lisäksi Karakallion täydennysrakentamissuunnitelmia. 

Asukastilaisuudessa oli yli sata ihmistä ja somekampanja palautteen keräämiseksi on vielä meneillään. Asukkailta tuli aiheesta etukäteen yhteydenottoja, joiden mukaan esim. asunto-osakeyhtiöiden toiveita ei ole vielä kerätty: osa toivoisi reippaampaa lisärakentamista kuin esitetyt rivitalotäydennykset. Samoin kuvassa ei näkynyt valmisteilla olevat projektit. Valmistelijakin korosti että asemakaavat tehdään sitten postimerkkeinä erikseen eikä kokonaiskuvassa vielä päätetä yksittäisien rakennusten tarkkoja piirteitä. Nostimme esille, että täydennysrakentamista tulee edistää aktiivisesti, ei vain mahdollistaa (eli viestiä mahdollisuuksista ja aktiivisesti tarjota tukea.)

3 Suinonsalmi, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 412009, 33. kaupunginosa Soukka

Jätettiin toistaiseksi pöydälle. Muutosehdotuksia tavoitteisiin tehdään vielä pöydälläolon aikana, konkreettisia asioita on jo esitettykin. Oma ensisijainen ehdotuksemme on asian jättäminen jäihin vielä muutamaksi vuodeksi, kunnes metroasema rakentuu. Varmuudeksi vaikutamme tietysti myös lähtökohtiin ja tavoitteisiin.
Tausta oli kuten epäilinkin, eli alue on kaupungin maanomistuksessa. Rakentamisella rahoitettaisiin uusi ranta-alue ja päiväkoti (jopa kymmenen ryhmää) sekä sitä jäisi ylikin. Ymmärrän paineen, mutta eurot edellä tässä ei voi mennä. Harmi kun kaikki kaupungin maanomistus on käytännössä viheralueilla. Joitain ihan mielenkiintoisia ehdotuksia tuli lautakunnan keskustelussa siitä, että sopivalla sijoittelulla asumista sallittaisiin jonkin verran mm. tien varteen jolloin se ei haittaisi virkistysaluetta, ja tällaista ratkaisua en tyrmäisi suoralta kädeltä.

Ensimmäisessä luonnoksessa asumista ehdotettiin merkittävä määrä, noin 50 000 k-m2 eli parikymmentä kerrostaloa, uutta asuinrakentamista Suvisaarentien pohjoispuolelle, Hanikan kalliomännikköalueelle. Nyt päätetään siis kaavan lähtökohdista ja tavoitteista: päätösesityksessa tarjotaan hyvin perinteisen oloista metsälähiötä 3–8-kerroksisilla asuintaloilla.  Yleiskaavassa tyypiksi on määrätty tiivis-matala eli ihan ei osu kohdalleen. Päätösesityksessä sanotaan, että metsää säästyy paljon, mutta havainnekuvasta voi nähdä, miten tuhlaavaista tilankäyttö on. Nykyiselle kuntopolulle tulisi uusi linjaus. Esityksessä on myös päiväkoti, samoin pari kourallista pientaloja Suvisaarentien eteläpuolelle. Soukan tulevalle metroasemalle on 2-3 kilometriä.
 
4 Keran osayleiskaavan hyväksyminen, alue 132700, (Kh- Kv- asia)

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Ei liene toista osayleiskaavaa, josta koko lautakunta olisi yhtä innostunut. Kera tuntuu aidolta mahdollisuudelta luoda uutta, hyvää kaupunkirakennetta. Lautakunnan edellisen kokouksen yhteydessä pidettiin pieni miniseminaari Kerasta ja nyt päätetään osayleiskaavasta, joka toisi alueelle vähintään 14000 asukasta ja 10000 työpaikkaa ja siis oman pienen kaupungin kaupungin sisään.
Infossa kerrottiin vielä että virkamiehiltä oli tullut ELY-keskukselta paineita tehdä liikennesuunnitelma hieman isommalle asukasmäärälle. Vielä 20000 meni alueelle liikenteen puolesta mukavasti. Toivottavasti tämä ei aiheuta paineita ylitiiviiseen rakentamiseen, toistaiseksi lautakunta on ollut yhtä mieltä siitä että alue saa olla tiivis mutta pienimuotoinen (ei hyperkorkeita torneja, mutta kadut voivat olla kapeampia erityisesti ydinkeskustassa). Alustavat asemakaavaluonnokset ovat olleet hyviä ja niitä on katsottu mm. viime miniseminaarissa.

5 Haukilahti, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 230961, 14. kaupunginosa Haukilahti (Kh-asia)

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kaava muuttaisi Haukilahden ostarin pohjoispuolella olevan liike- ja toimistorakennusten korttelialueen asumiseen ja liiketilaksi. Neljä- ja viisikerroksiset asuintalot, autopaikat kansipihan alle kuten viime vuosina tapana on ollut, ja lisää pysäköintiä sekä ”kevyen liikenteen” reitit tulevat katualueelle. Rakennusoikeus kasvaa, mutta lopputulos näyttäisi olevan ihan kelvollinen. Ollut jo nähtävillä, seuraavaksi menee kaupunginhallitukselle.
 
6 Muuttolinnunmäki I, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, alue 117800, 51. kaupunginosa Lintuvaara (Kh-asia)

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Tässä hieman mietitytti se, kuinka mahdollinen Kehä II:n maanpäällinen jatke sivaltaisi kaava-alueen eteläpuolelle jäävää viheryhteyttä. Käytännössä ko. yhteys on nyt jo olemassaolevan asutuksen rajaama eikä tämä pohjoispuolen kaava muuta sitä. Tunnelivaihtoehto menee tämän kaavan alla. Saimme koko alueen kuvan vielä ennen päätöksentekoa, hieman kapeaksi viheralue menee jos siitä menee vielä katu mutta leveyttä jää kapeimmassa kohdassa ainakin kymmeniä metrejä.

Tarkoitus on asemakaavoittaa lähinnä poikkeusluvilla rakentunut 33 hehtaarin omakotivaltainen alue, jotta sitä voitaisiin täydennysrakentaa. Hyväksytty nähtäville elokuussa 2010, minkä jälkeen kaavaa on muokattu luontoarvoja (mm. pähkinäpensaslehto) paremmin huomioivaksi. Luontokartoitus on päivitetty viime vuonna. Ympäristökeskus huomauttaa, että koska kaava on jaettu kahteen osaan, arvokkaista luontokohteista ja mm. viheryhteyksien säilymisestä huolehtiminen on hankalampaa – kaupunki vastaa, että ”maakunnallinen viheryhteys ja arvokkaiden luontokohteiden suojelu esitetään myöhemmin laadittavassa eteläosan kaavassa”. Vastaus on erikoinen. Voimassa olevassa yleiskaavassa alueen läpi kulkee tunnelissa Kehä II.

7 Lippajärvi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 150712, 62. kaupunginosa Lippajärvi

Nähtäville kahdella lisäyksellä:

– nähtäville asetettavaa materiaalia täydennetään laatimalla dokumentti lähialueen kehittymisestä jossa esitetään laajemmalta alueelta alueen potentiaali ja tämänhetkiset vireillä olevat suunnitelmat
– että pysäköintipaikkojen mahdolliseen lisärakentamiseen on varauduttava ja nämä merkinnät tarkistetaan ennen seuraavaa käsittelyvaihetta.

Nostimme itse esiin mm. kaupunkikuvallisten seikkojen tarkistamista. Siitä ei innostuttu keskustelemaan, mutta pysäköinnistä kyllä. Toisaalta lisäys ei ollut mitenkään huono: koska alueella oli melko iso maantasopysäköintialue, jossa oli sallittu myös pysäköinti kahteen tasoon tarvittaessa, tämä mahdollistaminen tehdään yksinkertaisesti sallimalla kaksitasoinen pysäköinti koko pysäköintialueella. Olennaista on, että pysäköinnin lisäämismahdollisuus ei aiheuta isoja kuluja tai ongelmia kaupunkirakenteessa ilman että sitä olisi edes tarvittu. Tässä siis lisäys on OK.

Tiivistetään kaupunkikuvaa Kolkekannaksentiellä: uutta rakennusoikeutta 8500 k-m2 ja kerrosluvut nousevat kahdesta neljään ja viiteen. Alueen omistaa Espoon Asunnot, jonka nykyiset, huonokuntoisiksi luonnehditut talot purettaisiin uuden rakentamisen alta. Lähialueen asukkaat ja asukasyhdistys vastustavat ja vetoavat mm. siihen, että pientalovaltaiselle alueelle tulevan rakentamisen ”maisemahaitta olisi melkoinen”. Aivan älytöntä on se, että Espoon Asunnoilla on tällaisia kohteita, jotka ovat purkukunnossa vaikka ikää ei ole paljonkaan.

8 Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 120324, 17.kaupunginosa Laajalahti

Hyväksyttiin nähtäville.

Raide-Jokeria koskeva kaava: tilaa ratikalle ja välttämättä tarvittavalle varikkoalueelle ja tämän kulkuyhteyksille. Paikalliset asukkaat suhtautuvat varikkoalueeseen nyrpeästi. Huolta on myös virkistysalueen säilymisestä. Kaupungin mukaan muuta paikkaa varikolle ei ole. Sijainti on sikäli hyvä että Turunväylän vieressä ei juuri muutakaan voi olla. Keskustelua käytiin koirapuiston kohtalosta, erikoista ettei sille löydy paikkaa.

9 Keilaniemi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 220829, 10. kaupunginosa Otaniemi
 
Pöydälle. Lautakunta on ollut tyytymätön annettuihin dokumentteihin – kaavassa ei esim. ollut selvää että se mahdollistaisi maanalaisen jalankulun metrolle. Lisäksi virkamiehet lupasivat ensi kokoukseen mennessä vihdoin selvittää esittelijällekin mysteeriksi jääneen asian: miksi Raide-Jokerin pysäkki ei voi olla metroaseman vieressä.
 
Toinen Raide-Jokeria koskeva kaava: muutetaan nykyisiä asemakaavoja siten noin kahden hehtaarin alueella, että Raide-Jokeri mahtuu katualueelle.

10 Leppävaaran liikekeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 115604, 51. kaupunginosa Leppävaara

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kolmas Raide-Jokeri-kaava: ratikan läpikulku ”muuten osoitetulla jalankulku ja polkupyöräily kadulla”.

11 Kilonpuisto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 131003, 54. kaupunginosa Kilo

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kas! ”Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa yleinen pysäköintialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi.” Ollaan Kilon aseman tuntumassa ja Espoon omilla mailla. Ihmeellistä kyllä, kaavamuutoksesta ei jätetty ensimmäistäkään muistutusta nähtävilläolon aikana.

12 Ennakkokatsaus asemakaavoituksen työohjelmaan 2017 esitettäviin uusiin kohteisiin

Esityksen mukaan tiedoksi.

Pari knoppia, kun samalla käytiin myös vähän läpi kaupsun toimintaa, henkilövaihdoksia sun muuta.
Ostopalveluja käytetään tukemaan kaavatyötä erityisesti selvityksissä. Kaavatyön ohjaus ja ohjelmointi on kuitenkin ksk:n käsissä. Kaavamuutoksen hakijan konsulteilla teetetään kaikki kaavamuutoksen edellyttämä suunnittelu- ja selvitystyö.
Kaavoituksen tämänhetkisestä tilasta tuli varsin hyvä kuva. Lautakunnan jäsenet kysyivät pientalokaavoista ja vastaus oli, että vähentyneen kysynnän vuoksi varantoa on itse asiassa päässyt kertymään ja jatkossa otetaan myös kaavatalous paremmin huomioon eli tiivistetään myös pientaloalueita keskusten lähellä. Tämä on oikea suunta.

13 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun vahvistaminen kevätkaudelle 2017

Vahvistettiin kahdella muutoksella.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan raportti 6.10.2016 (Kaitaa-Iivisniemi, Lokirinne)

Viime keskiviikkona kaupunkisuunnittelulautakunnassa pääsi läpi harvinaisen vähän lista-asioita. Osa palautettiin valmisteluun, osa pöydättiin tarkempaa tutkimista varten.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat nähtävillä Espoon verkkosivuilla.

Espoonlahden keskus (Lokirinne), nähtäville, pöydälle 14.9.2016

Nähtäville pienin lisäyksin ja muutoksin.

Viime kokouksessa osa lautakuntaa osoitti huolta alueen tornista ja siitä, onko rakennuksen ulkoasu sopiva tähän paikalle. Itsellänikin oli joitain kysymyksiä lähinnä viereisen puiston ja siellä sijaitsevan muuntajan sijoittelusta paraatipaikalle. Tämä on Espoon Asuntojen hanke, eli erittäin kannatettava ja hyvä saada eteenpäin.

Tähän kokoukseen saimme Espoon Asuntojen edustajan paikalle. Vakuutuin kyllä heidän esityksestään jossa tarkasteltiin rakennusta osana Espoonlahden kokonaisuutta ja olin erityisen iloinen siitä, että heillä oli myös ajatuksena tehdä osasta rakennusta (todennäköisesti tornirakennuksen ylimmästä osasta) ns. kovan rahan asuntoja, joiden avulle he voivat rahoittaa rakennusprojektia. Juuri tällaista sekoittunutta rakentamista tarvitsemme.

Lautakunta teki joitain pieniä lisäyksiä, joissa kaavamääräyksiä muutettiin vastaamaan meille näytettyä havainnekuvaa (koska projekti on ilmeisesti jo suunniteltu pitkälle, eli havainnekuva vastasi todellisuutta paremmin), oma lisäykseni koski katutason mielenkiintoisuutta. Lisäksi puheenjohtaja ehdotti vielä että nähtävillä ollessa tarkastellaan uudelleen massoittelua esim. kahdella hieman matalammalla tornilla tai lisäämällä rakennusoikeutta.

Näissä vastaan tulee se, että jälleen kerran asuntojen määrä on määräytynyt pysäköintipaikkojen, ei asuntotarpeen mukaan, ja tästä kytköksestä pitäisi nyt päästä eroon ensinnäkin löysemmällä vaatimuksella Espoon Asuntojen vuokra-asuntojen osalta sekä antamalla mahdollisuus hoitaa osa pysäköinnistä muualla kuin tontilla.

Näytti myös siltä, että Espoon Asunnoilla on todella monta olemassaolevaa ja alkavaa projektia Espoonlahdessa. Muistutin, että vuokra-asumista tulee saada tasaisesti koko Espooseen. Saataisiinkohan kohta Westendiin ensimmäinen Espoon Asuntojen hanke? Muualla kuulemma asuntoja jo onkin.

Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavaehdotus, nähtäville (pöydättiin) 

Menossa nähtäville, pöydättiin vielä infotilaisuuden jälkeen. Paljon etukäteiskeskustelua on herättänyt niin rakentamisen laajuus kuin yksityiskohdatkin kuten Hannusjärven itäpuolelle esitetty polku. Mahdollisista tarkennuksista yleiskaavaan keskustellaan ensi kokouksessa ja todennäköisesti päätös siirtyy vielä sitä seuraavaan kokoukseen.

Minusta on hyvä pohtia julkisia virkistysreittejä, joita uudet asukkaatkin tulevat tarvitsemaan, mutta esitetty linjaus on varsin iso lohkaisu ja nyt lautakunnan edellisen käsittelyn jäljiltä myös maanomistajien kannalta hankala, kun eteläreunalta reitti poistettiin. Tätä täytyy tarkastella vielä tarkemmin. Vaihtoehtona voisi tutkia laatureittiä myös Hannusrannan kautta, mutta se puolestaan nipsaisisi tonteista paloja – postilaatikoita, aitaa ja roskakatoksia. Ongelmana tässä on, että tällä kertaa yleiskaavassa mennään yllättävän detaljitasolle ja tämän seuraukset täytyy ymmärtää. Nyt isot linjaukset vaikuttavat aika pieniin detaljeihin.

Havaitsin myös asukkaiden kanssa keskustellessani, että monelle ei ole selvää mitä yleiskaavasta seuraa, ja yleinen pelko oli että kaavan hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että oma koti kohta joutuu puskutraktorin alle. Näinhän se ei ole. Viestintää asukkaiden kanssa tulisi siis vielä kehittää virastossakin.

Keilaniemi (Raide-jokerin päätepysäkki), asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen

Ei hyväksytty vielä, vaan tulee ensi kokoukseen parannetun havainnemateriaalin ja perustelujen kera. Ajatuksena siis, että vaikka muutos onkin teknisluontoinen, lautakunta ei pystynyt kaavakarttojen perusteella näkemään selvästi miten muutos asettuu Keilaniemeen. Linjaus on hyväksytty hankesuunnitelmassa, mutta ongelmana on että nyt asemakaavojen myötä vasta aletaan nähdä mitä linjaukset käytännössä tarkoittavat. Oletuksena on projektissa ollut, että nämä voitaisiin hyväksyä nyt teknisluonteisina muutoksina, mutta totta kai lautakunta haluaa varmistaa että laatu on hyvä. Muutoksia tehtiin myös Alberganesplanadin Raide-Jokerikaavaan.

Harmillinen detalji on myös se, ettei pysäkki mene ihan metroaseman viereen. Tästä on ollut puhetta jo hankesuunnitelman aikana, mutta olisi hyvä nähdä perustelut vielä mustaa valkoisella.

Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen

Omakotitaloja Lahnukseen. Hyvää kaavassa on, että se on salliva eikä turhan pikkutarkka tällaiselle omakotialueelle. On ihan turhaa säädellä omakotirakentamista pilkuntarkasti.

Muuten vähän hirvittää, kun Lahnuksesta ja Ketunkorvesta ollaan oltu paljon yhteydessä mm. vaarallisen Lahnuksentien osalta, josta puuttuu jalkakäytävä (lapsia on ko. tiellä jo jäänyt auton alle). Nyt alueen eteläpuolelle tulee lisää asukkaita, mutta tällä rakentamisella ei vielä saada palveluita saati kevyen liikenteen väyliä rakentumaan.

Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, palautettu 25.5.2016

Piirustukset eivät olleet ihan ajantasalla eikä teksteistä selvinnyt miten muutoksia oli tehty, joten esittelijä veti asian listalta ja tuosen uudelleen kun nämä muotoseikat on korjattu. Viime käsittelyssä oli jo melko yksimielistä miten tästä eteenpäin. Pieniä muutoksia siis yhteen murheenkryynikortteliin, jossa kerrostaloja laitetaan kallioleikkauksen viereen ja nykyisiä asukkaita huolettaa kerrostalojen tulo lähelle.

Rakennuskiellon jatkaminen Kaupunginkalliossa rakennuskieltoalueella 120

Hyväksyttiin pienellä lisäysesityksellä, jossa korostettiin Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan merkitystä alueelle.

Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin 21166 tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (pohjaesityksessä kielteinen päätös)

Pöydälle. Hakemuksen syynä ovat esteettömäksi haluttu talo (yksitasoinen tai hissillinen) sekä näkymät – tontilla on kaksi talon paikkaa, mäen alla ja päällä, ja päälle ei mahtuisi yksitasoinen iso rakennus johon rakennusoikeudesta isoin osa olisi ilmeisesti tarkoitus käyttää.

Puheenjohtaja ehdotti että tässä voitaisiin sallia hieman pyydettyä pienempi laajennus puistoalueelle, johon tontin omistaja on jo suostunut. Ongelmana on jo rakennettu naapuritalo ja puistosuunnitelmat – näiden muuttamisen kustannuksista ja talon tarkasta sijainnista haluaisin lisätietoa, koska pohjaesityksen vastainen esitys tuli vasta edellisiltana. Toki tässä täytyy myös miettiä tasapuolisuutta maanomistajien kesken. Toisaalta pieniä poikkeuksia pitäisi pystyä sallimaan jos se ei aiheuta haittaa.

Suurenmoinen Seinäjoki

Kävimme kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa Seinäjoella asuntomessuilla.

Lautakunnan perinteisen asuntomessumatkan paras ja osuvin anti on yleensä ollut messuisäntien esittelyssä ja kaupungin kiertoajeluissa, eikä tämäkään matka ollut poikkeus.

Esittelyissä toki aina kerrotaan parhaista puolista, onnistumisista ja suurista suunnitelmista, mutta tämän suodattimen läpi katsoenkin voi kertoa, että Seinäjoki tuntuu onnistuneen toiminnassaan hyvin. Jopa niin, että meillä isoilla kaupungeilla voisi olla siinä opittavaa.

Kaupungin esittelystä jäi mieleen optimismi. Suomen maaseutu tyhjenee, mutta Seinäjoki ei ole maaseutua vaan seudullinen keskus. Ympäröivä maakunta on tyhjenemässä, mutta Seinäjoen asukasluku kasvaa. Alue on myös virkeä ja kasvava kaupallinen keskus ja siellä on myös opetus- ja tutkimustoimintaa.

Mikään ylläolevista ei ole kuitenkaan syntynyt sattumalta.

Tutkimus- ja koulutus keskiöön

Alunperin Seinäjoki havitteli itselleen omaa yliopiston toimipistettä. Kun alkoi käydä selväksi, ettei se ole realistista, he lähtivät tavoittelemaan tätä toista kautta. Siellä on ennestään vireä AMK ja sinne rakennettiin myös uusi pramea tutkimuskeskus. Yliopiston sijaan Seinäjoki lähti rakentamaan yhteistyötä useamman eri yliopiston, AMK:n ja yrityksen kesken, ja nykyään siellä onkin kaupungin, yliopistojen ja yritysten tuella rahoitettu tutkimuskeskus jossa on jatkuvasti vierailevia tutkimusryhmiä ja pysyvämpiäkin virkoja. Tutkimusryhmät ja -työ tuovat oman piristysruiskeensa niin opiskelulle kuin yrityksillekin.

Kaupungistuminen

Meneillään oleva kaupungistumisen trendi puolestaan ei ole jäänyt vain isojen kaupunkien leikkikentäksi. Vuosien levittäytymisen jälkeen Seinäjoki on saanut uutta puhtia ja innostusta keskustan kehittämiseen. Kevyillä kokeiluilla on saatu aikaan mm. pienen korttelin pituinen kävelykatu kukkaruukuilla rajaamalla, ja sinne onkin syntynyt terassia ja miellyttävää oleskelutilaa. Nyt kävelypätkästä ollaan tekemässä pysyvää ja laajentamassa sitä. Pyöräilymahdollisuuksia kehitetään ja ne otetaan keskustan uudisrakentamisessa huomioon. Keskustaa ollaan myös tiivistämässä: aikaisemmin kasvu oli pääasiassa lähialueiden omakotitaloja, mutta nyt jo puolet rakentamisesta on kerrostaloja keskustassa ja sen liepeillä. Myös tiivistämispotentiaalia on huimasti sekä keskustassa että sen tuntumassa, kuten kiertoajelulla huomasimme.

Kunnon iso tori Seinäjoelta puuttuu ja se ollaan tekemässä nyt kohtaan, jossa on tällä hetkellä parkkipaikkaa. Keskustassa on ilmeisesti melko vähän hallipysäköintiä joten torin alle rakennetaan nyt parkkiluola, jolloin kaikki nyt maan päällä olevat paikat saadaan sinne – sekä osa viereen rakennettavien uudisrakennusten pysäköinnistä. Hanke ei ole nimestään huolimatta juuri mitään sukua Turun surullisenkuuluisalle toriparkille, vaan vaikuttaa järkevältä ja käytännön sanelemalta ratkaisulta.

Seinäjoella on toki taskussaan monta aiemmin hankittua valttikorttia. Kompakti koko tarkoittaa, että vaikka liikkuminen lienee (en tarkistanut lukemia vaan tämä on oletus) autovaltaisempaa kuin isommissa kaupungeissa, se ei aiheuta samanlaisia ongelmia kuin isommissa kaupungeissa. Pienet panostukset pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen auttavat paljon ja pienellä paikkakunnalla autoilun viemä tila ei ole niin suuri ongelma. (Isäntäväki vitsailikin meille, että ruuhkaa on vartti aamulla ja vartti iltapäivällä.) Alueella on myös paljon tunnettuja tapahtumia, joista Provinssi lienee omalle ikäpolvelleni tutuin. Laakereille ei ole kuitenkaan jääty lepäämään vaan tapahtumia hankitaan järjestelmällisesti lisää. Kuluneena kesänä olikin niiden suhteen ennätysvuosi.

Fiksu julkisrakentaminen

Aallon suunnittelema julkisrakennusten keskus, jossa on kaupungintalo, kirjasto ja Lakeuden Risti on kokonaisuutena ainutlaatuinen. Sattumaa ei tosin ole se, että siitä on pidetty hyvää huolta. Kun kirjasto – suunniteltu aikanaan lähes neljä kertaa pienemmälle asukasmäärälle – alkoi käydä auttamattomasti pieneksi, järjestettiin arkkitehtuurikilpailu jossa rakennettiin kirjastolle laajennusosa. Paikka löytyi samalta tontilta, ja rakennukset yhdistettiin maanalaisella tunnelilla.
Uusi rakennus on upea, ja voin rehellisesti sanoa että se on hienoimpia uudisrakennuksia mitä olen vuosiin nähnyt. Samalla vanha kirjasto on restauroitu pieteetillä. Seinäjokelaiset voivat syystä olla ylpeitä.

Valmis rakennus on upea, arkkitehtooninen taidonnäyte sekä todellinen kaupunkilaisten olohuone. Mainio osoitus siitä, että joskus kannattaa satsata.

640px-Seinajoki_new_library_2012.jpg

Kuva kirjaston takapuolelta (lähde Wikipedia).

Kaunis kuvasarja kirjastosta löytyy esim. CopperConceptin sivuilta. Talvinen näkymä yo. lasiseinän vastakkaiselta puolelta on huima.

Näin espoolaisesta näkökulmasta häkellyttävintä oli kuitenkin rakennusprosessi ja rakennuksen hinta. Viimeistelyineen ja huonekaluineen kaikkineen uudisrakennus maksoi noin 11 miljoonaa euroa. Se on toki paljon rahaa, mutta merkittävästi vähemmän kuin mitä vastaava rakennus maksaisi Espoossa. Tämän lisäksi matkaan tulleita mutkia – rakentaja meni konkurssiin kun ulkokuori alkoi olla valmis ja sisätilojen viimeistelyn piti alkaa – ratkottiin kerrassaan fiksusti. Seinäjoki ei nimittäin lähtenyt viivästyttämään ja hankaloittamaan valmistumista uusilla kilpailutuksilla, vaan otti rakennuksen viimeistelyprosessin omaan haltuunsa. Tämän lisäksi se palkkasi listoilleen kaikki konkurssipesästä työttömiksi jääneet rakentajat, jolloin tietotaito ei kadonnut eikä kaupungille tullut turhaan työttömiä. Hinta ei noussut eikä katkoksia tullut.

Tässä on tietysti monta asiaa jotka auttavat. Seinäjoella on valmiiksi enemmän hankinta- ja projektiosaamista. Näitä ei ole ulkoistettu. Pieni kaupunki on ketterämpi kuin iso. Palkat lienevät pienemmät Pohjanmaalla – mutta se ei todellakaan vielä selitä massiivisia kustannuseroja. Tässä tapauksessa olisi kuitenkin fiksua käydä ottamassa oppia Pohjanmaalta ja selvittää, missä on heidän tarkan markkansa salaisuus.

Liikkumista vai urheilua?

Päivitetyt lasten liikuntasuositukset ovat odotetusti kirvoittaneet kommentteja. Eräs kritiikkiin liittynyt oli eilen Yle Uutisissa puhunut psykologian professori Anu-Katriina Pesonen.

Olen sinänsä professorin kanssa samaa mieltä. Aina ei tarvitse paahtaa sata lasissa, se ei ole lasten kanssa järkevää eikä johda sen kummemmin vanhempien kuin lastenkaan hyvinvointiin. Lapsilla – koko perheellä – pitää olla joutilasta aikaa ja lukuisten harrastusten sijaan kannattaa välillä rauhoittua olemaan vain perheen kesken.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että professori – ja varmaan suurin osa niihin jyrkästi reagoinneista – on tulkinnut suositukset väärin.

Jo vanhoista suosituksista – 2h reipasta liikuntaa – kommentoitiin, että aikuisellakin hajoaisivat paikat jos kaksi tuntia päivässä urheilisi.

No niin hajoaisivatkin. Ainakin jos ei tiedä mitä tekee.

Mutta eihän näissä suosituksissa kyse ole urheilusta. Itse asiassa nimenomaan ne treenaavatkin nuoret ovat vaarassa, koska treenien ulkopuolella liikutaan niin vähän. Ongelmana on nimenomaan arkiliikunnan ja -tekemisen määrän romahtaminen, liikkumisen yksipuolistuminen ja toisaalta se, että nykyään istutaan paikallaan ja löhötään paljon pidempiä aikoja.

Toisaalta nämä urheilutulkinnat on helppo ymmärtää. Urheilusta puhutaan ja sitä harrastetaan enemmän kuin pitkään aikaan, tai ainakaan sitten kahdeksankymmenluvun. Yritysjohtajan pitää näyttää treenatulta vinttikoiralta (lainaus ulkomuistista jostain lehdestä) ja jos ei voi esitellä salilla treenattuja vatsalihaksia, on ainakin kerrottava mihin aikaan on kympin juossut. Innokkaana kuntoilijana olen osaltani tässä buumissa osana ja siis ’syyllinen’ mutta toisaalta en pidä sitä myöskään pahana – pahana pidän sitä, jos arkiliikunta häipyy kuvioista ja ne, joita tavoitteellisuus ei kiinnosta luopuvat liikkumisesta kokonaan.

lapset-nacka

Lapsia luontaisessa ympäristössään

Professori Pesonenkin totesi, että lasten eri kiinnostusten kohteet ja temperamentit vaihtelevat, kaikkia ei urheilu kiinnosta. Kahden pienen nörtin äitinä voin allekirjoittaa tämän täysin. Lasten (5 ja 7) mielestä kivinta puuhaa on laskea äidin kanssa matikantehtäviä, lukea ötököistä tai avaruudesta ja kaivella mutaa kepillä. Olemme toistaiseksi vieneet vanhempaa lasta sählyyn, jossa hän ei ole kovin hyvin viihtynyt – aiomme kuitenkin vielä antaa joukkueurheilulle mahdollisuuden, koska se opettaa myös muuta kuin liikuntaa. Tunnin liikuntavuorolla viikossa ei paljoa pullisteltaisi.

Huolimatta siitä, että omat lapseni eivät automaattisesti juokse joka paikkaan, eivät juuri harrasta ohjattua urheilua, ovat temperamentiltaan rauhallisia ja voivat istua pitkiä aikoja paikallaan kiinnostavan asian parissa, he todennäköisesti saavat suositusten mukaisen määrän liikuntaa.

Vaikkapa eilen lapset olivat pihalla pitkiä aikoja. Välillä istuttiin hiekkalaatikolla, välillä juostiin spontaanisti jonnekin. Yhdessä kävimme pyörällä rantakahvilassa. Siitä tuli varmasti kolme tuntia ilman treenin treeniä.

Vanhempaa lasta haemme koulusta kävellen. En tiedä mitään parempaa hetkeä jutella lapsen päiväst ja kiinnostuksen kohteista kuin tuo kaksikymmenminuuttinen. Välillä lapsi spontaanisti hyppelee, juoksee vähän edemmäs koska se on niin kivaa ja palaa takaisin.

Nuoremman lapsen kanssa käymme välillä kahdestaan pyöräilemässä. Tasoero kahden lapsen välillä on toistaiseksi huima, ja kahdestaan voimme mennä rauhassa ilman verenmaku suussa tehtävää kilpailua (koska viisivuotias nyt ei vaan voi myöntää että kaksi vuotta vanhempi lapsi jonka isommassa pyörässä on seitsemän vaihdetta voisi mennä lujempaa kuin hän vaihteettomalla kuusitoistatuumaisella). Kas kummaa, liikuntaa siinäkin.

Kaksi kolme tuntia on siis määrä, jonka lapsi liikkuu ihan luonnostaan jos sitä ei erityisesti yritä estää. Ei sen tarvitse olla pois yhteisestä ajasta – päin vastoin. Enemmän kiireettömyyttä ja vaikkapa lukemisharrastusta syö tätä nykyä ruutuaika. Tämäkin on huomioitu suosituksissa. Ruutuaikakaan ei ole sopivasti rajattuna vaarallista, mutta erityisesti pelien addiktiivisuus on syytä tunnistaa ja tunnustaa ja opettaa myös lapsille, että sitä pitää pystyä kontrolloimaan.

Nämä suositukset voisivat olla tehokkaampia ja tulla paremmin ymmärretyksi, jos puhuttaisiin laadusta eikä määrästä. Kyllähän laadusta niissä puhutaankin, mutta uutisoinnissa kiinnostavat vain tunnit. Tuntimäärien sijaan tulee puhua arki- ja hyötyliikunnan sekä leikin (etenkin ulkoleikin) merkityksestä.

Pienillä valinnoilla voi olla iso merkitys.

KSL 29.9.2015 – Palokärki ja infoa Pohjois-Espoon osayleiskaavasta

Kaksi viikkoa sitten pidetyssä kaupsussa oli varsin kiintoisa ja painava info-osuus.

Tämän ja ensi keskiviikon kokouksen välissä on ollut myös viime viikolla Urban Millissä pidetty lautakunnan seminaari keskustojen kehittämisestä ja kehittämisperiaatteista. Kirjoitinkin jo tästä seminaarista Facebookin puolella: olen ilahtunut, että tällaisia periaatteita ollaan nyt tekemässä. Skeptikkona en ole itse lähtenyt ehdottamaan niiden tekemistä, joten on hienoa että asia on lähtenyt etenemään virkamiestasolla. Periaatteita kaivataankin, jotta saamme uusiin keskustoihin rotia. Täytyy toivoa, että periaatteet eivät jää sanahelinän tasolle, historiallisesti Espoossa kun on puhuttu kauniisti keskustoista mutta toteutus on ollut jotain ihan muuta – kunnianhimotonta lähiörakentamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan infossa käsiteltiin tällä kertaa lista-asia Palokärjen lisäksi Mankkaan keskuksen alustavia kehittämissuunnitelmia sekä Kehä I:n tunnelointisuunnitelmia Otaniemen ja Tapiolan välissä. Nämähän olivat EKY:ssä (kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos) viikko sitten maanantaina, mutta jäivät tuolloin värikkään keskustelun jälkeen pöydälle vihreiden Mari Nevalaisen esityksestä.

Mankkaan keskus

Nykytilanne: väljää palvelurakentamista, puistoa, rakentamattomia tontteja kahden kadun risteyksessä. Asukkaat toivovat että rakentaminen pysyy pientalovaltaisena.
Mankkaan ostoskeskuksessa, vajaa 20 vuokralaista, lisäksi ravintola, rakentamaton Y-tontti, Alepa, asukaspuisto ja päiväkoti sekä puistoisella tontilla historiallinen makasiinirakennus.
Meille esiteltiin alueen kehittämisen taustaksi mm. viher- ja liikenneverkko. Liikenneverkossa ei oltu selvitetty esim. pyöräilyn laatureittejä, oli merkitty vain yleisesti kevyen liikenteen reittejä. Nämä olisi syytä jatkossa saada tällaisiin liikennekoosteisiin.

Entisen leipomon kohdalle on jo kaavoitettu pientaloja. Tämän lisäksi on pohdittu, miten pitkällä tähtäimellä saataisiin esim. parkkipaikat rakentumaan ja nykyiset väljät tontit rakennettua kaupunkimaisemmaksi (mutta ei kovin korkeaksi) keskukseksi. Nyt oli pohdittu
Y-tontille on senioriasumista, Lidlin tontille pienkerrostaloa jonka alakerrassa liiketiloja sekä ostarin eteläkulmaan asuinkerrostaloja pyöreään muodostelmaan ja parkkihallia ostarin taakse. Kaupan uutta sijaintia ei tässä oltu vielä mietitty, sekin tulee ottaa huomioon. (Kauppahan voisi olla vaikka kerrostalon alakerrassa?)

Nostimme esiin, että ensimmäinen kehitettävä tulee olla nykyisen ostarin avoparkki sekä ostarin jatkokehittäminen. Suunnitelmissa oli jo jonkinlainen parkkihalli, ja pienellä korotuksella avoparkin pysäköinnin saisi kokonaisuudessaan siirrettyä halliin. Olennaista on nyt miettiä alueen kokonaisuus valmiiksi, ei että miten saisi lyhyellä tähtäimellä jotain rakennettua. Jos rakentumiseen menee aikaa, niin sitten menee, mutta mieluummin hyvää kymmenen vuoden kuluttua kuin huonoa nyt.

Kehä I:n tunnelointi

Mielestäni tämän tunnelin voisi jättää rakentamattakin, mutta jos se tehdään niin sen voi tehdä hyvin ja sitä sitten meidän täällä pitää ajaa. Liikenteen sujuvoittamiseen en tässä usko: sen näkee Mestarintunnelissakin, että tunneli ei liikenteen pullonkaulaa ratko. Jos tietystä nopeusrajoituksesta siirrytään kymmenenkin km/h alhaisempaan, jono tulee ruuhka-aikaan väistämättä, eikä siinä auta parin liikennevalon poisto.

Tässä hankkeessa pitää erityisesti pitää mielessä taloudellisen ja kaupunkikuvallisen todellisuuden yhteensovittaminen: jos se ei onnistu, niin sitten pitää pystyä myös tyylikkäästi peruuttamaan.

Jos tunneli tehdään, se kannattaa sitten tehdä hyvin. esim. tunnelia ei ainakaan kannata tuosta lyhentää, nytkin tunnelin suut tulevat haittaamaan nykyisiä asukkaita.

Tunnelin päälle on esitetty bulevardia jonka kautta Kehältä pääsee pohjoisesta ajamaan Tapiolantielle. Tässä on tietysti se kummallisuus että ko. kohdalla nostetaan tällä ratkaisulla kapasiteettia 50% – onko se tarpeen?
Bulevardi ei saa olla läpiajokatu eli sen kanssa pitää olla tarkkana, jo turvallisuussyistä. Siinä on suotavaa olla esim. valot ja hidasteita – puhumme nyt alueesta jonne varmaan tavoitellaan juuri lapsiperheitä. Itse näkisin että säästäisimme sekä rahaa että maa-alaa (Maarinsolmu vie näissä suunnitelmissa yhtä paljon tilaa kuin koko Tapiolan keskus) jos bulevardin pohjoisosa jätettäisiin rakentamatta ja yhdistettäisiin Tekniikantiehen. Tässä säästyisi rahaa, saataisiin rauhallisempi katu ja tuossa luonnoksessa bulevardin vienti noin pohjoiseen ei tuo lainkaan lisärakentamista. Virkamiehet vetosivat tosin siihen, että bulevardin ideana on nimenomaan tarjota helppo vaihtoehto ajaa Tapiolantien, ei Pohjantien kautta.

Sitten kokousasioihin.

Viherlaakso (KH:lle, KH-asia)

Esityksen mukaan. Aika pieni kaava Kavallinmäessä. Muutos liike-ja toimistotalojen korttelista asuinkortteleiden osaksi (maanomistajan aloitteesta). Yksi uudisrakennus, suojellaan samalla pienen toimistorakennuksen vanhin osa (sen uudemmat osat voidaan purkaa ja käyttää neliöt toisaalla tai kunnostaa asuinkäyttöön).

Palokärki (nähtäville)

Palokärki herätti linjattaessa paljon keskustelua: alueella on nyt teollisuus- ja toimistotilaa ja siellä mm. sijaitsee jopa kymmenien bändien soittotilat. Alunperin linjauksissa lautakunta korosti että korvaavia tiloja tulisi löytää ja että pientaloalueeseen liittyvät osat olisivat 2-3-kerroksisia.

Kaava on paljon parantunut ensimmäisistä massiivisista suunnitelmista ja sen päästi ihan mielellään nähtäville. Yhtymäkohta pientaloalueeseen on parantunut kolmekerroksisilla kerrostaloilla. Bänditiloille etsitään korvaajia mm. Kerasta ja saadaan osa pysäköintitiloihin.

POKE

Yleiskaavaa käytiin läpi pitkään ja hartaasti.
Aikataulu on seuraava: visio 2014-2015, luonnos 15-16, ehdotus 17-18.
Kaavan tavoitteet ja rajaus tulevat 28.10 päätettäväksi ja jatkavat kaupunginhallitukseen.

Toivoimme karttoja keskeneräisistä asemakaavoista + tietoa niistä, joita edistetään poke-työn yhteydessä (espoonkartano, kalajärvi ym). Nämä merkittänee työohjelmaan.
Asukasyhdistysten tilaisuuksia ja virkamiesneuvotteluja on vielä 2015. Asukkaiden kanssa on tehty paljon yhteistyötä. Esim. asukaskyselyssä 2014 lopulla saatiin vajaa 900 merkintää hyvistä paikoista ja alueista: hiljaiset, tärkeät, viihtyisät, kohtaamispaikat jne.

Tulossa noin 120-sivuinen, A3-kokoinen raportti päätöksiä pohjustamaan. Toivoimme, että sen saisi mahdollisimman nopeasti luettavaksi, ja paperilla.

KSL-raportti 3.9.2015. Infossa Merituulentietä, kokouksessa seurantaraportti

Tämänkertaisen kokouksen kiinnostavimmat asiat olivat infossa, mitään hirveän tunteita herättävää ei nimittäin itse kokouksessa ollut.

Infossa näimme nyt ensimmäistä kertaa vaatimamme Merituulentien levennyksen kokonaisuutena. Meille esiteltiin kokonaissuunnitelmat Merituulentien melusuojaukseksi Tapiolan vieressä, ja se yllätti ainakin minut täysin: Merituulentien pohjoispuolelle oli piirretty pieniä katkoja lukuunottamatta meluaidat Urheilupuistosta Tapiolan kävelykeskustan sillalle asti.

Monimetristen aitojen taakse jäisivät mm. pienet kivijalkaliiketilat, joiden toimintaedellytykset loppuisivat siihen. Kerrostalojen edessä ne suojaisivat niinkin ”herkkiä” paikkoja kuin kolmen auton parkkipaikkaa tai parimetristä nurmikonkaistaletta kerrostalon ja kevyen liikenteen väylän välissä. Samalla Tapiolan käytetyin jalankulun ja pyöräilijöiden sisääntulo muuttuisi kuilumaiseksi. Jotain käsitystä meluaidan vaikutuksesta voi saada ko. jalankulkusillan vieressä nyt olevasta metrotyömaa-aidasta.

Rivitalojen kohdalla aidat eivät olleet niin brutaaleja, koska ne oli vedetty käytännössä yhtiöiden rajaan asti eli metsikköön kauemmas kevyen liikenteen väylästä. Suunnitelmien materiaaleissa oli silti aikamoista laudoitettua neuvostobetonia.

Rakenteellisia esteitä perusteltiin terveydellä: parinkymmenen vuoden päästä nämä aidat alentaisivat pihoilla melua 5 desibeliä. Melu on toki tärkeä asia ottaa huomioon, mutta täytyy muistaa että meidän täytyy miettiä kokonaisuutta. Melua voi vähentää nopeusrajoituksin, hiukkaspäästöjä yksinkertaisimmillaan riittävällä tien puhdistuksella. Melun oletettu lisääntyminen perustuu siihen, että toteutettaisiin Merituulentien levennys, josta ei siis vielä ole päätetty.
Osa asukkaista on toki varmasti toivonutkin suojaa. Faktahan on, että Merituulentien varrella olevilla rivitaloilla ei ole käytännössä oleskeltavaa pihaa, koska näiden talojen pihat aukeavat kadulle. Tielle ja vilkkaalle kevyen liikenteen väylälle avautuvat pihat ole sen enempää yksityisiä kuin suojaisiakaan. (Olen itse katsellut tuosta asuntoa, joten tiedän aika hyvin millaista realismia ostajalla on.) Kuitenkin nämä talot on varmasti ostettu ymmärtäen pihan rajoittet.
Jos meluaidat tehdään, sen jälkeen pihoilla ehkä oleskellaankin – ja enemmän siksi, että niihin tulee yksityisyyttä, ei niinkään melun vuoksi. Tämä voi olla joillekin asukkaille varmasti tervetullutta. Kuitenkaan melun suhteen muutosta terveyteen ei tule, koska ennen näkösuojan lisäämistä pihoilla ei oleskella nimenomaan yksityisyyden vuoksi.

Meluaidat ovat myös melkoinen isku Tapiolan klassista avointa suunnittelua kohtaan, jota muuten on varjeltu hyvin tarkasti (esim. niin, että kaavamääräyksin on uudisrakennuksissa kielletty kerrostalon pihan sulkeminen jalankulkijoilta). Näkisin, että ensisijaisesti täytyisi nyt tehdä selvät suunnitelmat melun – ja myös pienhiukkasten – vähentämiseen esimerkiksi liikenteenohjauksella tai nopeusmerkinnöillä. Vasta sitten voidaan realistisesti tarkastella myös rakenteellisia muutoksia.

Olarista valmistui Kuitinmäen ostarin kivijalkakauppojen tutkimus, jota lautakunta oli vaatinut. Tutkimuksessa kartoitettiin, mitkä tilat on mahdollista muuttaa asunnoiksi ja mitä kannattaisi säilyttää nykyisellään. Mainio pohjatyö joka tekee helpommaksi päätöksenteon kun taloyhtiöt haluavat muutoksia.

Ja sitten katsottiin vielä Merituulentietä lisää: Kuitinmäentien varren kehityssuunnitelmia. Viisi eri projektia on käynnissä, lisää asumista ja hieman toimistotaloja. Useissa projekteissa oltiin aika hienosti tuotu rakentaminen Kuitinmäentien varteen. Jos jokin tie, niin juuri Merituulentie/Kuitinmäentie on potentiaalinen bulevardisoitava. Siksikin erilaiset meluaitaratkaisut ovat niin häkellyttäviä sen varrella. Tuntuu skitsofreeniselta, että virastossa varaudutaan jopa Kehä II:n bulevardisointiin samalla, kun meillä on tässä katu, joka paitsi sijaitsee usean metroaseman ja olevan tai tulevan kaupunkikeskuksen vierellä ja jonka nopeusrajoitus on jo valmiiksi bulevardiin sopiva. Tästä annettiin ihan hyviä evästyksiä, toivottavasti paranee vielä esitellystä.

Sitten lista-asiat.

Karhuniitynmäki (KH:lle)

Esityksen mukaan. Mahdollistetaan Karhusuon koulun laajentaminen koulukeskukseksi sekä päiväkoti- ja kirjastotiloiksi.

Lintulaakso 1A nähtäville

Esityksen mukaan nähtäville. Muutetaan liike- ja toimistotilakortteli asuinkortteliksi ja lisätään samalla rakennusoikeutta. Kokoomuksen Lintunen teki pj:n kannattamana palautusesityksen, jossa ehdotettiin ”Palautetaan valmisteluun siten, että Sininärhentien/Lintulaaksontien myötäinen rakennusmassoittelu porrastetaan selvemmin ja kohtuullisemmin huomioiden massoittelun suhde alueen pientaloasutukseen ja alueen pohjoisosassa sijaitsevaan kevyen liikenteen siltaan.” Esitys kaatui äänin 11-2.

Kaava oli jo kertaalleen palautettu, ja vaadittu että
– pysäköinti siirtyy kadun puolelle (jotta saataisiin kunnon piha ja vehreyttä omakotialueen puolelle)
–  että rakennuksen korkeus porrastettaisiin, mikä oli tehty (kerroskorkeus vähenee nyt viidestä kolmeen niin, että se oli matalin lähellä kaksikerroksista omakotialuetta, viisikerroksinen olemassaolevan viisikerroksisen kerrostalon vieressä).

Se oli siis lautakunnan päätöksen mukainen, ja tällä alueella (Kehän lähellä, omakotialueen laidalla) on varmaan järkevämpi antaa kerrostalon suojata muuta kuin yrittää tehdä omakotitaloja joissa ei haluta asua.

Laurinlahti nähtäville

Tämä pöydättiin.
Rakentamatonta rivarikorttelia ollaan muuttamassa kerrostalokortteliksi. Vilkkaassa virkistyskäytössä oleva (toki jo kaavoitettu) metsä ollaan muuttamassa asuinalueeksi, ja asukkaat ovat huolissaan.

Mielestäni tämä on ok etenkin verrattuna alkuperäiseen kaavaan (jota nyt ollaan muuttamassa), jossa puistoaluetta ei ole lainkaan. Pientä viilausta voi vielä tehdä ja onhan tämä pussinperällä, mutta nyt täsmälleen samat kerrosalat kuin aiemmin ollaan vain siirretty kerrostaloihin ja pystytty säästämään hieman viheraluetta.

Haukilahti hyväksyminen

Esityksen mukaan. Tekninen muutos: liitetään kerrostalotontille kuuluva, tarpeettomaksi jäänyt ajoyhteys rivitalojen korttelialueeseen. Ei vaikuta rakennusoikeuteen.

Kaupunkisuunnittelun seurantaraportti

Lukuja ja seurantaa tavoitteiden saavuttamisesta. Keskustelussa esiin nousi yllättäen kokoomuksesta mm. huoli vuokra-asuntojen riittävyydestä (liittyen ilmeisesti tovi sitten tulleeseen noottiin siitä, että työvoiman liikkuvuus on huonoa). Komppasin tätä mielelläni ja muistutin Espoon asuntojen uusista tavoitteista. Kysyin myös pyöräilysihteerien budjetista, rahaa haetaan vielä ensi vuodeksi ja saatetaan saadakin (puolet näiden konsulttien palkasta on kaupunkisuunnittelukeskuksen omaa rahaa, puolet muuta). Kaupunkisuunnittelukeskus on syystäkin ollut tyytyväinen konsulttien työhön – he ovat saaneet eri siilojen väen kokoontumaan saman pöydän ääreen ja ovat vieneet asioita eteenpäin positiivisella otteella.

Kokouksessa paikalla Kirsi Louhelainen ja Henna Partanen, kaupunginhallituksen valvojana Tiina Elo.

Keskustasta päästöjä vai ei eli tämä yksinkertainen niksi parantaa kaupungin hiilijalanjälkeä

Hesarin juttu ”Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan” herätti kiivasta keskustelua. Tämä sama asia ja sama tutkimus on uutisoitu useampana vuonna myös Hesarissa tutkimuksen viimeistelyn eri vaiheissa (2012 käytiin edellinen isompi keskustelukierros, ks. kommentit mm. Mastomäki, Soininvaara), mutta nyt uutinen herätti selvästi enemmän keskustelua. Soininvaara ehtikin jo kommentoimaan tutkimusta parin postauksen verran, johon myös tutkijat vastasivat Hesarin puolella.

Aloitetaan siitä, että on hyvä että asioita tutkitaan. Tutkimuksissa voi selvitä monenlaisia asioita, jotka eivät välttämättä ole ilmeisiä edes alustavista tuloksista. Korrelaatio ja kausaliteetti ovat vaikeita asioita, ja olisikin syytä tutkia tuloksia tarkkaan jotta niiden perusteella voisi tehdä suosituksia toimenpiteistä.

Olen itse keskustellut tutkijoiden kanssa kun he esittelivät tuloksiaan Espoon kaupunkisuunnitteluluatakunnassa tammikuussa 2014 ja tutkimuksessa on tosiaan joitain hevosen kokoisia aukkoja. Esitelmän aikana ja siitä kysellessä paljastui mm. se, että asuinpaikan tiheysluokituksia ei ole juurikaan käytetty (Espoon lähiö ja kantakaupunki ovat samassa tiheysluokassa) eli kyseessä ei tosiaankaan ole vertailu tiiviin ja harvan vaan harvan ja harvemman välillä.

Toinen mielenkiintoinen asia oli että tutkimuksessa kulutuksen arvioidaan lisääntyvän lähes lineaarisesti tulojen suhteessa. Siis jos olet kaksi kertaa varakkaampi kuin naapurisi, et suinkaan osta kaksi kertaa kalliimpaa luksuslaukkua vaan kaksi kertaa niin monta laukkua kuin naapurisi.

Nämä puutteet eivät tee tutkimuksesta pahaa. Olisin kuitenkin toivonut, että tutkijat olisivat pyrkineet oikeasti tulkitsemaan tuloksia siten, että siitä olisi jotain hyötyä. Tällaisella tiivistyksellä ja uutisoinnilla kun päästöjen tila ei parane. Valitettavasti tutkijatkin tuntuivat vain innostuneen ”kontroversiaalista” tuloksesta ja totesivat ettei heidän tehtävänsä ole kuin tarjota dataa, johtopäätökset ovat muiden heiniä.

Samaan aikaan toisaalla Euroopassa on tehty vastaavia tutkimuksia ja saatu päinvastaisia tuloksia.

Soininvaarakin viittaa lämmitysmuotoihin ja niiden laskentaan. On yleisesti tiedossa, että Espoossa kaukolämpö on erittäin saastuttavaa. Mm. Mastomäki toteaa jo vuoden 2012 kritiikissään, että Tampereella eri tavoin tuotetulla kaukolämmöllä keskusta voitti haja-asutusalueen kirkkaasti.

Itse asiassa kaukolämmön tuotantotapa on isoin este sille, että Espoo saavuttaisi omat päästövähennystavoitteensa. Kaukolämpöä taas käytetään kerrostaloissa, kun taas omakotitaloissa on valinnanvaraa energiamuodoissa. Ratkaisu ei ole muuttaa kaikkia asukkaita kehä kolmosen ulkopuolelle vaan tehdä jotain sille kaukolämmölle (ja muutamalle muulle typeryydelle, kuten sille että aurinkopaneelit ovat luvanvaraisia). Tällaisiin kysymyksiin pitää saada ratkaisu.

Keskutassa toki asuu varakkaampia ja kulutetaan enemmän. Sen muuttaminen ekologisempaan suuntaan on erittäin tärkeä asia. Ratkaisu ei ole se, että lopetetaan kaupungit vaan mietitään, miten löytyisi keinoja ohjata kulutusta ekologisempaan suuntaan.

Espoo on tässä varsinainen murheenkryyni. Tutkimuksen mukaan espoolaisilla on kolmanneksen isompi hiilijalanjälki kuin muulla Suomella. Ulkomaanmatkoja tehdään kolme kertaa enemmän. Isoimmat erot tulevat liikkumisesta (autoilun osuus), ulkomaanmatkoista ja jossain määrin asumisesta (em. energiankulutus).

Jos tutkimusta pyritään katsomaan objektiivisesti ja niin, että se voisi auttaa meitä ympäristön kannalta entistä parempiin käytäntöihin, voittajat ovat selvät.

  1. Muutetaan kaukolämmön tuotantotapaa ekologisemmaksi.
  2. Parannetaan liikkumismahdollisuuksia ilman autoa (joukkoliikenne, kävely- ja pyöräilyinfra).
  3. Pyritään vaikuttamaan kulutustottumuksiin – siihen, mitä pidetään luksuksena. Kehitetään kotimaan matkailua ja siirretään kuluttamista kertahyödykkeistä kestävämpiin.

Ei kun töihin.