Vielä nytkin, kun netistä voi tilata lähes kaikkea parhaimmillaan päivän toimitusajalla, leffat voi vihdoin striimata laillisesti ihan siedettäväntasoisista palveluista ja kirjat saa digitaalisesti siinä ajassa minkä kotiverkko niitä ehtii ahnehtia, iso osa palveluista on jäänyt näennäisdigitaaliseen tilaan jossa kyllä näyttää siltä että tietoverkkoja käytetään, mutta käytännössä niistä on saatu vain ylimääräistä riesaa ja lisäaskeleita käyttäjälle.

Viimeisin tempaus tapahtui S-ryhmän etukortin tilauksen kanssa. Luovuin vihdoin bonuksettomuudestani, kun totesin hotellivarausta tehdessäni yöpymisen tulevan merkittävästi halvemmaksi. Näitä etuja on riittävän tiheään tarjolla että kortti kannattaisi.

Alku oli helppo: menin S-ryhmän korttisivuille ja täytin hakemuksen. Luin netistä ”Liity asiakasomistajaksi verkkopalvelussamme” ja vaivautumatta lukemaan pientä pränttiä klikkasin jatkoa. Olin hieman odottanut, että nettitilauksella voisi saada kortin saman tien, edes väliaikaisen numeron jota voisi käyttää saman tien nettiostoksissa. Osasin kuitenkin arvata että näin ei välttämättä kävisi, ja minulle ilmoitettiinkin että saisin kortin postitse viikossa parissa käsittelyn jälkeen.

Kirje tuli ajallaan, ja avasin sen odottaen saavani kortin lompakkooni. Naureskelin hieman sille, että nimi oli kirjoitettu korttiin käsin: eikö niillä ole kunnon kortintekovälineitä? SItten vilkaisin saatekirjettä.

”Tämän kirjeen liitteenä saat väliaikaisen S-etukortin –. Käy kuukauden kuluessa S-ryhmän asiakaspalvelupisteessä — [jossa] sinulle tilataan varsinainen S-Etukortti –.”

Nettisivuilla ilmoitetaan näin:

Palvelun kautta asiakasomistajaksi liittyneen on käytävä kuukauden kuluessa väliaikaisen S-Etukortin saamisesta asioimassa jossain S-ryhmän asiakaspalvelupisteessä (Prisma, suurimmat Sokokset ja S-marketit) tunnistautumassa ja hyväksymässä tilisopimuksen ja -ehdot sekä tilaamassa varsinainen S-Etukortti.

Mitä ihmettä?

Täytin siis pitkän korttihakemuksen netissä, ja sain postitse paperin, joka minun pitää viedä henkilökohtaisesti palvelupisteeseen, jossa allekirjoitan sen henkilökunnan nähden, näyttäen ajokorttiani. Tämän jälkeen hakemus lähetetään, käsitellään, ja lopulta valmis kortti postitetaan minulle.

Tässä vaiheessa on pakko kysyä: mitä etua kortin tilaamisella netistä on, kun se ainoastaan hidastaa kortin saamista sillä viikolla tai parilla minkä kestää saada postitse ohjeet? Kyllä, siksi ajaksi saan väliaikaisen kortin. Tyhmempi voisi kuitenkin kuvitella, että jos saan väliaikaisen kortin, olen jo muutenkin kykeneväinen saamaan pysyvän version. Olen jo saanut sähköpostia, jossa minut toivotetaan tervetulleeksi asiakkaaksi. Ainut etu nettitilauksesta on siis se, että saa täyttää lomakkeensa koneella. (Oletan että toimistolla joutuu täyttämään paperilomakkeen.)

Tässä prosessissa on mennyt väärin niin monta asiaa, että listasta tulee pidempi kuin S-etukortin hankkimiseen tarvittavien kommervenkkien listasta. Aloitetaan siitä, että etukortin voi ”tilata sähköisesti”. Samoin kuin olettaisin, että voidessani ostaa kengät netistä, täytettyäni tarvittavat tiedot ja maksettuani ostoksen saan kengät postissa viikkoa tai paria päivää myöhemmin, oletan myös, että saan S-etukorttia tilatessani kortin postitse jonka jälkeen asia on hallussa. Analoginen tilanne kengille olisi, että saisin postitse pahviset virsut ja lupauksen, että kun menen virsujen kanssa lähimpään kauppaan, ne vaihdetaan oikeisiin kenkiin – jotka saapuvat postissa jonkin ajan päässä visiitistä.

Miksi juoksuttaa asiakas kauppaan?

Näyttää siltä, että eräs tärkeimpiä syitä sille miksi paikan päällä pitää käydä henkilökohtaisesti on sopimuksen allekirjoitus. Samalla avataan tili, ja halutaan varmistaa henkilöllisyys. Allekirjoituksen ja henkilöllisyyden varmistuksen voi kuitenkin tehdä digitaalisesti. Ihan helppoa se ei vielä ole – klikkauksia riittää. Mutta mahdollista se on. Virallisesti tarvitaan se turkasen sähköinen henkilökortti. Monet yhdistykset ja muut kuitenkin hyväksyvät minkä tahansa vastaavan varmenteen, kun kyseessä ei ole mikään kriittinen järjestelmä vaan vaikkapa jäsenhakemus.

Jos tunnistautuminen voidaan jo tehdä pankkitunnuksilla, pitäisi myös allekirjoituksen onnistua samoin tein. Tai, utopistisesti, voitaisiin hoitaa vihdoin se sähköinen tunnistautuminen kuntoon. Vähimmilläänkin, parempia tapoja odotellessa (ja myönnytyksenä niille jotka kokevat digitaalisen allekirjoituksen vaikeaksi) voitaisiin antaa allekirjoitus postin hoidettavaksi – palautuskuori vain mukaan ja sopimus allekirjoituksineen postiin. Oikea kortti tulisi sitten ajallaan.

Toinen syy viivästelyyn voisi olla, että halutaan vielä tehdä tarkistuksia aiheesta. Miksi tätä prosessia ei voisi aloittaa saman tien kun hakemus on sisässä? SUPO-selvityksenkin taitaisi saada nopeammin kuin S-etukorttiselvityksen. Jos allekirjoitus on reilassa ja tarvittavat tarkistukset aloitetaan heti (ja ihmettelen jos näitä tarkistuksia ei voisi tehdä sähköisesti) niin lopullisen kortin voisi heittää postiin saman tien. Hupaisaa tässä on, että pankkitilinkin saa avattua helpommalla – uuden tilin olemassaolevan tilin rinnalle voi tilata nettipankista ja allekirjoitukset sopimuksiin lähettää postitse. Onko S-etukortti osa niin kriittistä kansallista järjestelmää, että sen hankkiminen on tehtävä vaikeammaksi kuin pankkitilin?

Luotan kuitenkin siihen, että ennen pitkää nämä viimeisetkin kopiot kolmena kappaleena vaativat byrokraattiset instituutiot pääsevät todelliseen eikä vain näennäiseen digiaikaan. Online-ostokset ovat jo helpottuneet huimasti viime vuosina, ehkä S-ryhmäkin pian pääsee kelkkaan.

Viimeisenä mainittakoon asia, joka ei ole pelkästään S-ryhmän asia: odotan kovasti aikaa, jolloin näitä erillisiä kortteja ei tarvitse raahata mukana. Vaikkapa se valtion toimittama henkilökortti voitaisiin hyvin helposti vain linkata eri palveluihin, jolloin samaa korttia näyttämällä saisi aina tarpeelliset palvelut bonuksista kirjalainauksiin. Ylipäänsä fyysinen kortti on lähinnä rasite – korttinumerollahan näissä jutuissa pelataan. Ja kun ottaa huomioon, että hetu on nyt jo kaikilla tahoilla tiedossa, olisiko niin paha asia saada bonukset vaikka ajokortilla? Tai pankkikortilla jolla teoriassa pystyisi varmasti tekemään samankaltaisen tunnistuksen kuin verkkopankilla. Näihin viimeisiin ratkaisuihin ei tarvitsisi odottaa valtion ikuisuusprojekteja.

Hotelliyön, jonka vuoksi tulin tuon kovan onnen kortin hankkineeksi maksoi lopulta kaveri, jolla kortti oli jo valmiina.