Kuukausi: syyskuu 2014

by

Valtuustopuhe 29.9 – Länsimetron jatko

Alla puheenvuoroni metron jatkokeskustelussa. Koska eräs vakavaa kuullunymmärtämisen puutetta osoittanut repliikki puheenvuoroni lopuksi väitti että en ole kiinnostunut elinkeinoelämän edusta – melko häkellyttävä väite – toistan vielä tässä sen mitä vastarepliikissäni totesin: Puheenvuoroni oli puheenvuoro nimenomaan elinkeinoelämänkin puolesta. Metro on paitsi elinkeinopoliittinen, myös liikennepolittinen, ekologinen ja kaupunkirakenteeseen vahvasti vaikuttava hanke. Se on tätä kaikkea. Mutta metron elinkeinopoliittisia seurauksia on vahvasti liioiteltu, kun ottaa huomioon mitkä liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämänkin kannalta tällä hetkellä heikoimmat. Olkaapa hyvät.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Näin alkuun sanon, että kannatan metron jatkoa. En varauksetta, mutta siksi, että se on nykytilanteessa paras vaihtoehto. Näitä syitä Jyrki Kasvi hienosti summasikin jo äskeisessä puheessaan, jonka teemojen pohjalta jatkan.

Sanon kannatukseni tässä siksi, että keskityn nyt nostamaan esiin asioita, jotka eivät saa unohtua metropäätöksessä. Olisi vastuutonta unohtaa riskit ja huolet, joita tällainen iso investointi herättää. Ilman niiden tiedostamista emme voi myöskään reagoida oikea-aikaisesti, jos riskit realisoituvat.

Kolme asiaa jota haluan erityisesti nostaa ovat rakentamisen ja asumisen laatu, metron kustannusten yllätykset sekä poikittaisliikenne.

Asemien varrella tehokkuutta tarvitaan, ja metron aiheuttamat muutokset ovatkin herättäneet huolta kaupunkilaisissa. Kaupunkikuvan muutos tulee olemaan raju. Kuten Inka Hopsu korosti, emme voi kuitenkaan uhrata Espoon suurinta valttia rakentamiselle. Espoon luonnonläheisyys on yksiselitteisesti kaupungin suurin valtti, ja toisaalta palvelujen kaukaisuus eräs sen heikoimpia puolia.

Metroasemien lähelle tulevilla kaupunkikeskuksilla voimme parantaa palvelujen saavutettavuutta merkittävästi, mutta niillä on edellytykset myös luonnonläheisyyteen. Kaupunkisuunittelulautakunta on lautakuntasopimuksessaan korostanut erityisesti asumisen laadukkuutta: jos ympäristöä ei mietitä ja suunnitella huolella, metroseudusta ei tule vetovoimaista.

Mitä kustannuksiin tulee, Fred Granberg nosti repliikissään hyvin esiin esitettyjen laskelmien ongelmia. Joudumme infran rakentamaan uutta väkeä varten joka tapauksessa. Sitä rahoitetaan maankäyttömaksuilla, joita tulee kaavoituksen myötä metrosta riippumatta. Sadan vuoden tähtäimellä säästämme metrolla varmasti rahaa etenkin, jos osaamme tehdä yhtä aikaa houkuttelevaa ja tiivistä kaupunkia, mutta takaan, että rahallisia suoria säästöjä emme näe vielä lainanmaksuaikana vaan menojen kasvua. Muita etuja ja vaikutuksia metrolla on kyllä. Meidän tulee myös ymmärtää, että koko bussiliikennettä ei voi niistää sillä perusteella, että meillä on nyt metro. Espoota on kaavoitettu haulikolla ja valtaosa asuu luokattoman kaukana pääradoista. Kauas niistä emme voi myöskään enää keskittää väkeä.

Suurimpana huolena metroratkaisussa nostan kuitenkin esiin huomion kääntymisen pois Espoon suurimmasta pullonkaulasta: poikittaisyhteyksistä.

Kaupunginjohtaja nosti aloituspuheenvuorossaan esiin verkostokaupungin.

Verkostokaupunkia ei ole ilman verkostoa. Metro ja suunniteltu rantarata jättävät verkostosta puuttumaan poikkipuolat. Olemme edelleen säteittäinen nauhakaupunki, sidottu helsinkiin kahdella napanuoralla.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että olemme sidoksissa Helsinkiin. On itsestään selvää, että emme ole täällä yksin: koko pääkaupunkiseutu kukoistaa ja uppoaa yhdessä. Tätä vastaan on turha potkia vaan keskittyä hoitaa omalta osaltamme asiat kuntoon.

Taannoisen metropäätöksen yhteydessä valtuusto erityisesti korosti, että Raide-Jokeria tulee kiirehtiä metron rinnalla. Nyt se on siirtymässä hamaan tulevaisuuteen. Silti kyseessä on pääkaupunkiseudun, myös Espoon kannalta erittäin merkittävä hanke.

Väännän hieman lukuja rautalangasta.

Raide-Jokerin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu parisataa miljoonaa euroa. Näistä Espoolle jyvittyy radan pituuden suhteessa kolmannes, noin 70 miljoonaa euroa. Jos valtio tukee tätä kolmanneksella, Espoo saa Raide-jokerin espoon puolelle 50 miljoonalla eurolla. Metroon verrattuna pikaratikka on halpaa kuin saippua.

Elinkeinoelämän ja ihan tavallisen työssäkäyvän espoolaisen kannalta erittäin tärkeää olisi saada toimimaan poikittainen joukkoliikenne sekä Raide-Jokerin että Kehä II:n suuntaisen Jokeri 2:n osalta. Vaikka Itäkeskuksesta onkin metron myötä tullut kukoistava IT-keskittymä – tai ehkä sittenkään ei – metroa ei kannata tehdä pelkät liike-elämän kuvat silmillä. Metro on kaupungin kokonaisratkaisu joka vaikuttaa kaikkeen: kaupunkirakenteeseen, viihtyvyyteen, palveluiden saavutettavuuteen ja liikennemuotoihin. Se ei myöskään ratkaise kaikkia ongelmia, vaan bussien tulee kulkea metron vaikutusalueen ja syöttöliikenteen ulkopuolellakin.

Hyvät valtuutetut,

Kuten Länsiväylä selvittikin, valtaosa espoolaisista haluaa käyttää joukkoliikennettä. Tehdään nyt sellaista joukkoliikennettä, että he sitä myös pystyvät käyttämään.

by

Valtuustopuhe talouden seurantaraportista – tuottavuus, ICT-uudistus, digitalisaatiostrategia

Pidin valtuustossa puheen sekä talouden seurantaraportin että talousarvion ja -kehyksen kohdalla. Jälkimmäisessä puheenvuorossa nostin esiin aktiivisen maapolitiikan ja sen, että meidän tulisi keskittyä pelkkien leikkausten sijaan myös tulopuolen kehittämiseen. Tässä maapolitiikalla on iso rooli. Ylipäänsä miettiä, miten saada panostuksille parasta tuottoa. Mutta näihin maapoliittisiin ajatuksiin palaan vielä isommalla metelillä. 

Alla puheeni seurantaraportista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

katselemme nyt toteutunutta budjettia, joka näyttää pahemmalta kuin puoli vuotta sitten erityisesti erityissairaanhoidon ja toimeentulotuen osalta.

On selvää, että toiveilla menopuolta ei saada pienenemään. Laskut pitää maksaa, sairaanhoidon kustannukset hoitaa vaikka valtuusto kuinka hurskaasti toivoisi, että ne pienenisivät. Tässä edellä on ollut hyvää puhetta panostuksen tärkeydessä osana säästöjä, ja jatkan samasta aiheesta.

Meillä on ollut käynnissä kunnianhimoinen talous- ja tuottavuusohjelma, joka on keskittynyt erityisesti tuottavuuden parantamiseen toiminnan parantamisen kautta. Oli kuitenkin selvää jo ohjelmaa hyväksyttäessä, että tällaiset pitkäjänteiset muutokset eivät pääosin näy heti vaan vasta vuoden päästä tai sitäkin pidemmällä aikavälillä.

Tuloksia kuitenkin on saatavissa. Esimerkiksi erityissairaanhoidon kuluja voidaan käytännössä alentaa parhaiten ennaltaehkäisyllä. Työttömyyden kulut alenevat auttamalla työllistämistä, ja ilahduinkin nähdessäni, että esimerkiksi Omniasta valmistuneiden työllistymisnäkymiin on kiinnitetty huomiota ja ne ovat parantuneet.

Joskus pitää panostaa voidakseen säästää, kuten Espoon hyvät kokemukset esimerkiksi työhyvinvointiin satsaamisesta osoittavat.

Yksisilmäiset leikkaukset budjetissa maksavat pitkällä aikavälillä, vaikka joskus onkin kiva heitellä julkisuudessa perusteettomia lukuja siitä, paljonko jonkin asian poistamisessa säästettäisin.

Tuottavuustavoitteissa on palveluliiketoimen osalta mainittu tulostavoite “palvelutuotannon taloudellinen tehokkuus lisääntyy”.  Tämä tarkoittaa käytännössä yksinkertaistettuja prosesseja, tehokkaampaa toimintaa joilla voidaan kuitenkin taata sama, hyvä palvelutaso. Seurantaraportissa tässä todetaan ytimekkäästi “tavoite toteutunee”. Mitään yksityiskohtia tästä ei saada. Jos tällaisia voittoja saadaan, niitä kannattaisi rummuttaa enemmänkin. Uskon että myös kaupungin sisällä tiedon jakaminen voi johtaa parempaan toimintaan. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen joka siilossa.

Talous- ja tuottavuusohjelmasta olisi hyvä saada paremmin väliaikatietoja. Tarkastuslautakuntakin kiinnittää tähän huomiota vaatiessaan, että sen toteutumista sekä vaikuttavuutta seurataan tarkemmin. Tuottavuus ei voi jäädä vain toiveiden asteelle.

Olemme ottamassa uutta ICT-toimintamallia käyttöön vuoden loppuun mennessä. Tälle vuodelle mahdolliset säästöt eivät siis vielä kohdistu. Espoon ICT-puolella pitäisi olla paljonkin tehostettavaa, kaikki euroja joita voimme käyttää palveluihin ja investointeihin.

Ei kannata tehdä kalliilla jos voi tehdä hyvää edullisemmin. Huonoa ei kuitenkaan kannata tehdä.

Olen myös ilahtunut siitä, että Espoossa aloitetaan digitalisaatiostrategian valmistelu. Puhumme täällä paljon kuntalaisten hyvinvoinnista, vanhustenhoidosta ja työttömyydestä. Digitalisaatio kuulostaa näihin verrattuna kovin korkealentoiselta: mitä etua siitä voi olla, kun vanhustenhoitoonkaan ei riitä käsipareja?

Vastaus on: paljonkin. Fiksusti digitalisoimalla saamme parannettua toimintaa, pidettyä myös nuoret digitaaliset sukupolvet mukana kaupungin toiminnassa ja viime kädessä parannettua niitä palveluja, joiden avulla huolehdimme myös yhteiskunnan heikoimmista.

by

TEK-valtuuston kaudenavaus ja valtuustoaloite vanhempainvapaiden tasa-arvosta

TEKin valtuustokausi avattiin järjestäytymiskokouksessa viime perjantaina 29.8. Valiokunnat, joissa tehdään pohjatyötä eri aihealueilta, valitaan vasta myöhemmin, mutta nyt valittiin jo hallitus johon Vihreiltä valittiin varsinaiseksi Jyrki Kasvi ja varalle Minna Kilpala. Minut valittiin Vihreän ryhmän edustajaksi vaalilautakuntaan, jonka tehtävänä on tehdä esitykset henkilövalinnoista.

Perehdytyspäivässä torstaina käytiin läpi TEKin toimintaa, edunvalvontaa ja toiminnan painopisteitä. Tulevan vuoden haasteita esitteli toiminnanjohtaja itse kokouksessa. Yleisesti olen tyytyväinen TEKin painotuksiin, ja TEKin tapa tehdä paljon yhteistyötä ja vaikuttaa esim. Akavan kautta on varmasti tehokkain tapa.

Isoimpia haasteita on työmarkkinatilanne, jossa kassamaksut nousevat ja täyden jäsenmaksun maksavien määrä vähenee. Vaikka insinöörityöttömyys onkin melko hyvissä kantimissa, se on silti jo 5% ja nousussa. TEK on myös oivaltanut isoimmaksi haasteeksi työmarkkinan murroksen, pätkätyöläisyyden ja epätyypillisten työsuhteiden kasvun ja pienyrittäjyyden osuuden kasvamisen. TEK onkin lanseeraamassa uutta Yrittäjäklubi-konseptia, jonka tarkoitus on auttaa jäsenistöä yritystoiminnassa.

TEKillä on tavoitteinaan mm. yrittäjyyden edellytysten parantaminen, perhe- ja työelämän yhteensovittaminen sekä työelämän tasa-arvo. Nämä ovat tärkeitä asioita, jotka tulevat ratkaisemaan myös sitä, kuinka hyvin työelämän murroksesta selvitään. Koska näitä ongelmia ei ratkota pelkästään kauniilla sanoilla, tein kokouksessa Vihreiden valtuustoaloitteen siitä, miten näitä asioita voitaisiin konkreettisesti parantaa.

Nuorten naisten työllistyminen on edelleen välillä vaikeaa erityisesti lastensaannin aiheuttamien kustannusten ja niiden pelon vuoksi. Pienyrittäjillä on vaikeuksia kasvaa ja palkata ensimmäisiä työntekijöitä, ja tässä myös lastensaannin aiheuttamat kustannukset aiheuttavat huolta. Samalla monet perheet toivoisivat parempaa tapaa yhdistää työtä ja perhe-elämää.

Aloitteessa tarjotaan kahta konkreettista ratkaisua: vanhempainvapaiden kustannusten tasaaminen sekä isien kannustaminen oman vapaansa pitämiseen.

Tekniikan ala on monella tapaa ilahduttavan edistyksellinen. Omassa sosiaalisessa kuplassani – tietotekniikan diplomi-insinöörien jännittävässä maailmassa – vanhempainvapaan tasaaminen molempien vanhempien kesken on jo sääntö, ei poikkeus. En juuri tunne isiä, jotka olisivat olleet kotona alle neljää kuukautta. Monet ovat pidempään.

TEKin nuoren jäsenistön esimerkki todistaa vääräksi myös usein esitetyt väittämät siitä, etteivät isät voisi taloudellisista syistä jäädä kotiin. Todelliset syyt ovat enemmän asenteissa, niin yhteiskunnan, perheiden kuin työnantajien. Helpoin tapa vaikuttaa asenteisiin on tarjota mallia: kun tarjolla on porkkanaa, yhä useampi pitää vapaan, jolloin siitä tulee uusi normi. Pitkällä aikavälillä nämä kaksi muutosta edistävät niin työhyvinvointia, perheen ja työelämän yhteensovittamista, palkkauksen ja työllistymisen tasa-arvoa kuin yrittäjän turvaakin.

Valtuustoaloite 29.8.2014

Tasa-arvon parantaminen ja yrittäjyyden edellytysten parantaminen tasaamalla vanhempainvapaan kuluja ja tasaamalla vanhempainvapaata molempien vanhempien kesken

Valtuustosopimuksessa nostetaan hyvin esiin tasa-arvo sekä yrittäjyyden edellytysten parantaminen. Ehdotamme että konkreettisena toimenpiteenä tasa-arvon edistämiseen ja pienyrittäjien tukemiseen TEK ajaa

– Vanhempainvapaan tasaamista työnantajien kesken esimerkiksi siten, että ne katetaan vakuutusluonteisella maksulla tai siirretään verovaroin kustannettavaksi. Tämä vie eteenpäin TEKin keskeisiä tavoitteita kahdella tavalla: parannetaan työelämän tasa-arvoa poistamalla esteitä nuorten naisten työllistymiselle sekä parannetaan pienyrittäjien mahdollisuuksia, kun äitiysloma ei enää ole pienyrittäjälle taloudellisesti riski.

– Isälle korvamerkittyä, äitiysloman pituista isyyslomaa äitiysloman ja vanhempainvapaan rinnalle. Tästä on hyviä kokemuksia muissa pohjoismaissa ja se kannustaa pitämään pidemmän isyysvapaan. Tämä parantaa entisestään tasa-arvoa työelämässä, auttaa perheitä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa ja muuttaa pitkällä aikavälillä myös nuorten naisten työllistymismahdollisuuksia.