Tänään valtuustossa on ollut vilkasta. Asialla on ollut monta kaupunkisuunnittelulautakuntaa liippaavaa asiaa. Kävin puhumassa veneiden talvisäilytyksestä, joka on ollut viime ajat vahvasti pinnalla. Valtuuston toiminta ja populistinen täsmälleen samansisältöisten ja pahimmillaan ristiriitaisten aloitteiden tehtailu aiheesta ei ole ollut omiaan herättämään luottamusta päätöksentekoon. Kaupunginjohtaja onneksi avasi keskustelun hyvällä puheenvuorollaan jolla hän kuvasi miten asia tullaan parin seuraavan vuoden aikana hoitamaan. Nyt tarvitaan rakentavaa vuoropuhelua asukkaiden ja kaupungin välillä. Kyllä tästä hyvä tulee. Ohessa puheenvuoroni. 

Kiitokset urheille veneilijöille, jotka ovat jaksaneet tämän, sanoisinko värikkään kokouksen tähän asti. Valitettavasti joudun toteamaan, että tämä kokous on valtuustolle aika tyypillinen. Kiitokset myös valtuutettu Konttakselle hyvästä puheenvuorosta. Emme aina ole samaa mieltä, mutta tämä oli asiaa. Meillä on prosessi nyt paikallaan ja asukkaita tullaan varmasti kuulemaan.

Tulin tänne tuomaan terveisiä kaupunkisuunnittelulautakunnasta. Ylihuomenna lautakunnassa käsitellään Finnoon osayleiskaavaa, jonka yhteydessä olemme käsitelleet laajasti myös veneiden säilytystä. Osayleiskaavasta oli seminaari viime viikolla jossa asia myös nostettiin vahvasti esiin.

Osayleiskaavassa veneiden säilytys on osoitettu voimalan suoja-alueelle, jota kaavaluonnosta kaupunginjohtajan kanssa kävimmeki läpi vielä ennen valtuuston kokousta. Tilat riittävät toistaiseksi isommalle määrälle veneitä kuin mitä liikuntalautakunta on kaupunkisuunnittelulautakuntaa tarpeesta evästänyt. Valitettavasti en muista lukemia, jotka seminaarissa käytiin läpi suullisesti.

Finnoon osayleiskaavaluonnos. TV/TP sekä LS/TV-merkinnät mahdollistavat veneiden talvisäilytyksen.

Tämän lisäksi on erittäin hyvä, että mahdollistetaan palvelut ja säilytys myös muualle. Yleiskaavassa on jäljellä jopa vielä rakentumattomia potentiaalisia venesatamapaikkoja – ei Espoosta tila lopu.

Viime valtuuston kokouksessa, aloitetta “Valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla” käsitellessä päätimme näin:

Kaavoituksessa osoitetaan Suomenojalta talvisäilytyspaikat niille Espoon satamissa pidettäville veneille, joita ei voida kuljettaa katuliikenteessä henkilöautotrailereilla. Mitoituksessa otetaan huomioon muiden satamien talvisäilytysalueiden pieneneminen. Vaihtoehtoisen rannassa sijaitsevan säilytysalueen etsimistä jatketaan.

Toivoisin nyt valtuustolta hieman malttia. On epärehellistä myös asukkaita kohtaan, että me tehtailemme täsmälleen samasta asiasta kokous toisensa jälkeen keskenään hieman erilaisia ja jopa ristiriitaisia aloitteita, joita sitten hyväksymme yksi kerrallaan. Onko tämä oikeasti sellaista läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävää päätöksentekoa, jota asukkaamme ansaitsevat? Millaisen viestin antaa se, että vaikka kaavoitus on menossa ja toivomuksia ja aloitteita on tehty lukuisia, silti niitä tehdään lisää?

Vai onko tämä vain sekoilua, jolla peitetään se ettemme itse ymmärrä kaupungin omaa päätöksentekoprosessia?

Mielestäni paljon selkeämpi viesti asukkaille olisi se, että lopettaisimme nyt asioiden vatvomisen tässä valtuustossa. Viesti on kuultu ja mielestäni kaupunginjohtajan viesti oli hyvä ja selkeä. Se, että mahdollistamme uudenlaisia palveluita ei ole veneilijöiltä pois. Se ei silti tarkoita, ettei satama-alueella tarvita palveluita ja säilytystä.

Osayleiskaava tulee pian julkiseen kommentointiin ja laajemmin venesäilytyksen kokonaisuus selkiytetään kaupunginjohtajan kuvaamalla tavalla seuraavien kahden vuoden aikana.

Vakuutan asukkaita: vaikka täällä valtuustossa vähän sekoillaankin, teitä on kuultu. Jatketaan rakentavaa yhteistyötä.

Valtuustossa käsiteltiin tänään Otaniemen ns. Arts-talon eli Väreen kaavaa. Saimme myös äänestää erikoisesta toivomuksesta, jossa haluttiin varmistaa että ennen Raide-Jokerin saapumista kaava-alueen läpi tai läheltä voisi edelleen ajaa autolla. Kuten valtuutettu Lehtinen lopulta laski, lähin olemassaoleva reitti oli vain 19m nykyistä pidempi, joten suurta huolenaihetta tästä ei olisi pitänyt tulla. Toivomusesitys hävisi lopulta 38-36. Kummallisiin puheenvuoroihin kuului myös perustelu, jonka mukaan se, että Otaniemessä on Teekkarien Autokerho todistaa, että autottoman kampusalueen läpi tulee voida ajaa. Entisenä Teekkarien Autokerhon jäsenenä voin kertoa, että ko. tienpätkällä ajelu ei kuulunut kerhon ydintoimintaan. Sen sijaan olen kyllä rassannut Corollaa kerhon autotallissa.

Ohessa kaavaa koskenut valtuustopuheeni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Edessämme on vihdoin kauan odotettu Otaniemen keskuksen Väre-laitoksen kaava.

Kaava on täällä aika viime tingassa, sillä metro alkaa toivottavasti kulkea jo ensi vuonna. Väre on ensimmäinen palikka palapelissä, jolla Otaniemestä rakentuu uusi monitieteisen yliopiston keskus, pääkaupunkiseudun maamerkki ja entistä vahvempi asuinalue niin opiskelijoille kuin muillekin espoolaisille.

Kaavaa hiottiin pitkään, mutta lopulta siinä saatiin ratkaistua monet ongelmalliset yksityiskohdat. Espoolaisille tärkeä lehmuskuja säilyy entisenlaisenaan ja sen läpi ei sallita läpiajoliikennettä. Raitiotielle on esitetty varaus joka toivottavasti pian lähtee rakentumaan ja yliopistolla on kunnianhimoiset suunnitelmat saada uuteen rakennukseen paitsi paljon opiskelijoita palvelevia tiloja kuten ruokaloita ja kahviloita, myös turisteja houkuttelevaa näyttelytilaa.

Kaikkea ei kuitenkaan yhdessä kaavassa voida saada. Alunperin puhuttiin palveluista itse Väre-rakennukseen, mutta projektin edetessä tuli selväksi ettei yliopistolla ole halua pyörittää kauppakeskusta. Onneksi asiaan löytyi mainio ratkaisu: seuraavaksi, toivottavasti pian, päästään jatkokehittämään Väreen viereistä, kirjaston vastapäistä tonttia sekä Vuorimiehentietä. Tälle alueelle mahtuu paitsi palveluita myös uutta ns. kovan rahan asumista ja opiskelijoiden omia tiloja.

Tämän lisäksi kaavoituksessa ollaan käynnistelemässä Otakaaren varren rakentamista, johon mahtuu mainiosti opiskelija-asumista. Valitettavasti tällä hetkellä uuden hallituksen linjaukset saattavat hankaloittaa uusien opiskelija-asuntojen rakentamisen aloittamista, mikä on erittäin hankala tilanne pian Otaniemessä aloittavien tuhansien uusien opiskelijoiden kannalta.

Parista palikasta ei kuitenkaan vielä kummoista linnaa rakenneta. Otaniemi tulee pysymään kaavoituksen kartalla vielä pitkään, kun yliopisto tarkentaa ja miettii uusia tilatarpeitaan. Samalla meillä on edessä mielenkiintoiset ajat, kun lähes satatuhatta vapaata tai vapautuvaa kerrosneliömetriä – 10% koko pääkaupunkiseudun tyhjästä toimistotilasta – kartoitetaan ja selvitetään, mitä kaikkea sillä oikeastaan voitaisiin tehdä. Itse odotan tämän tuloksia innolla.

Otaniemeen on tavoitteena saada tuhansia uusia asukkaita, niin opiskelijoita kuin tavallisia espoolaisia. Tämän lisäksi kaavailuissa on saada alueelle uutta liiketoimintaa, palveluita ja tehdä paikasta Euroopan mittakaavassakin mielenkiintoinen keskus.

Tämän toteutuminen vaatii paljon muutakin kuin asuntoja. Otaniemessä on paljon mahdollisuuksia. Kokonaisuuden kannalta meidän täytyy kiinnittää huomiota myös siihen, miten asiat kytketään toisiinsa: jalankulku- ja pyöräreitistöt, Otaniemen sisäinen liikkuminen joka metron myötä nyt heikkenee, kytkeytyminen Keilaniemeen ja Otaniemeen, palvelut sekä alueen upean luonnon säilyttäminen ja virkistysmahdollisuudet.

On hienoa, että yliopisto on valmis satsaamaan kampusalueen kehittämiseen. Väreen kaavalla on jo kiire: sitä odottavat tuhannet opiskelijat ja metro tulee pysähtymään rakennustyömaalla vaikka se saataisiinkin heti käyntiin. Toivotan omasta puolestani kaavalle pikaista peruskiven muurausta.

Valtuustossa käsiteltiin tänään Steniuksenkummun kaavaa Tapiolassa. Puhuin kaavasta paitsi kaupunginvaltuutettuna ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana myös pitkän linjan Tapiolalaisena, asukkaana. Ohessa puhe pääosiltaan.

Käsillämme oleva kaava on käynyt läpi pitkän ja perusteellisen käsittelyn.

Steniuksenkumpu oli täällä valtuustossa jo edelliskaudella. Tuolloin se palautettiin ohjeistuksin, joissa mm. kehotettiin siirtämään rakennusmassaa hieman kauemmaksi Merituulentiestä ja vähentämään rakennusoikeutta. Nämä ohjeistukset on tässä käsillä ollevassa kaavaehdotuksessa toteutettu.

Kaavaa käsiteltiin myös lautakunnassa perusteellisesti. Vielä sen jälkeen kun sijoittelu ja uusi, paremmin läheisiä kerrostettuja kerrostaloja mukaileva massoittelu oli saatu kutakuinkin valmiiksi, lautakunta palautti kaavan jotta olisi vielä kerran tarkistettu mahdolliset pysäköintivaihtoehdot. Valitettavasti pohjaveden korkeus, hankala maaperä ja pintavesien hallinta estivät paikkojen sijoittelun maan alle.

Hyvät valtuutetut,

olen täällä puhumassa Steniuksenkummun puolesta. Alue, johon uusi talo nousee, on Merituulentien vieressä pääosan vuodesta veden vallassa olevaa metsikköä, jossa ei voi kävellä ilman kumisaappaita. Olen joskus yrittänyt. Sen etäisyys tulevasta metroasemasta on hädin tuskin muutama sata metriä. Sijainti on siis otollinen täydennysrakentamiseen.

Uusi rakennus myöskin häiritsee mahdollisimman vähän nykyisiä asukkaita. Kyllä, aivan vieressä on asuntoja, joiden viereinen metsäinen näkymä poistuu. He ovat varmasti peloissaan tuttujen kulmien muuttumisesta. Olisin tällaisessa tapauksessa itsekin.

Ja jos pientä kuittailua saisin laittaa edellisen valtuuston suuntaan, niin nykyisillä asukkailla olisi ollut paljon suojaisampi näkymä jos rakennusmassat olisi pidetty alkuperäisen mallin mukaan lähempänä Merituulentietä. Muutoksella itse talon sijoittelu noudattaa nyt paremmin Tapiolalle tyypillistä hieman piiloon sijoitettua mallia, mutta samalla nykyiset asukkaat menettivät suojaväliä uudisrakennukseen.

Kuitenkin uuden rakennuksen sijoittelu ei häiritse alueen muita asukkaita. Kokonaismelu alueella myös vähenee rakennuksen myötä. Tapiolassa on tyypillistä rivitalojen ja kerrostalojen limittäin sijoittelu. Hakalehdossa alue on tällä kohtaa kerrostalovaltainen.

Suurin huoli on esitetty pysäköinnin sijoittelusta. Asukkaat ovat toivoneet pysäköinnin sijoittamista maan alle. Kuten edellä kerroin, tätä vaihtoehtoa tutkittiin huolella. Suunnittelussa tutkittiin myös sellaiset vaihtoehdot, että pysäköintitilat olisi maisemoitu keinotekoisen kummun avulla, mutta se olisi ollut maisemallisesti nyt valittua tavanomaista pysäköintikatosta huonompi ratkaisu.

Vaikka pysäköinti nyt tuleekin näkyville, se ei merkittävästi eroa alueen muusta pysäköinnistä. Uusi pysäköintikatos on sijoitettu samaan linjaan viereisen taloyhtiön pysäköintikatoksen kanssa. Lähimmät avoparkkipaikat ovat sadan metrin säteellä lähiympäristön kukkakaupan sekä kerrostalon pihalla.

Tapiola on hieno ja viihtyisä alue. Se on myös alue, jolla tämänkaltaisella maltillisella täydennysrakentamisella saadaan lisää asukkaita ja voidaan pitää alueen palvelutaso hyvänä.

Hyvät valtuutetut, Muistuttaisin teitä lopuksi vielä yhdestä asiasta. Tapiolan koulu- ja päivähoitopaikkojen tilanne on katastrofaalinen ja huononee joka vuosi, kun yhä enemmän lapsiperheitä muuttaa paikalle mutta päivähoidon tarjonta ei kasva samaa tahtia. Myös uusi rakentaminen lisää lapsiperheiden määrää alueella, vaikka tähän tuleekin monenlaisia asuntoja. Kaupunki ei kasva vain kaavoituksella vaan tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua.