Viime keskiviikkona kaupunkisuunnittelulautakunnassa pääsi läpi harvinaisen vähän lista-asioita. Osa palautettiin valmisteluun, osa pöydättiin tarkempaa tutkimista varten.
Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat nähtävillä Espoon verkkosivuilla.
Espoonlahden keskus (Lokirinne), nähtäville, pöydälle 14.9.2016
Nähtäville pienin lisäyksin ja muutoksin.
Viime kokouksessa osa lautakuntaa osoitti huolta alueen tornista ja siitä, onko rakennuksen ulkoasu sopiva tähän paikalle. Itsellänikin oli joitain kysymyksiä lähinnä viereisen puiston ja siellä sijaitsevan muuntajan sijoittelusta paraatipaikalle. Tämä on Espoon Asuntojen hanke, eli erittäin kannatettava ja hyvä saada eteenpäin.
Tähän kokoukseen saimme Espoon Asuntojen edustajan paikalle. Vakuutuin kyllä heidän esityksestään jossa tarkasteltiin rakennusta osana Espoonlahden kokonaisuutta ja olin erityisen iloinen siitä, että heillä oli myös ajatuksena tehdä osasta rakennusta (todennäköisesti tornirakennuksen ylimmästä osasta) ns. kovan rahan asuntoja, joiden avulle he voivat rahoittaa rakennusprojektia. Juuri tällaista sekoittunutta rakentamista tarvitsemme.
Lautakunta teki joitain pieniä lisäyksiä, joissa kaavamääräyksiä muutettiin vastaamaan meille näytettyä havainnekuvaa (koska projekti on ilmeisesti jo suunniteltu pitkälle, eli havainnekuva vastasi todellisuutta paremmin), oma lisäykseni koski katutason mielenkiintoisuutta. Lisäksi puheenjohtaja ehdotti vielä että nähtävillä ollessa tarkastellaan uudelleen massoittelua esim. kahdella hieman matalammalla tornilla tai lisäämällä rakennusoikeutta.
Näissä vastaan tulee se, että jälleen kerran asuntojen määrä on määräytynyt pysäköintipaikkojen, ei asuntotarpeen mukaan, ja tästä kytköksestä pitäisi nyt päästä eroon ensinnäkin löysemmällä vaatimuksella Espoon Asuntojen vuokra-asuntojen osalta sekä antamalla mahdollisuus hoitaa osa pysäköinnistä muualla kuin tontilla.
Näytti myös siltä, että Espoon Asunnoilla on todella monta olemassaolevaa ja alkavaa projektia Espoonlahdessa. Muistutin, että vuokra-asumista tulee saada tasaisesti koko Espooseen. Saataisiinkohan kohta Westendiin ensimmäinen Espoon Asuntojen hanke? Muualla kuulemma asuntoja jo onkin.
Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavaehdotus, nähtäville (pöydättiin)
Menossa nähtäville, pöydättiin vielä infotilaisuuden jälkeen. Paljon etukäteiskeskustelua on herättänyt niin rakentamisen laajuus kuin yksityiskohdatkin kuten Hannusjärven itäpuolelle esitetty polku. Mahdollisista tarkennuksista yleiskaavaan keskustellaan ensi kokouksessa ja todennäköisesti päätös siirtyy vielä sitä seuraavaan kokoukseen.
Minusta on hyvä pohtia julkisia virkistysreittejä, joita uudet asukkaatkin tulevat tarvitsemaan, mutta esitetty linjaus on varsin iso lohkaisu ja nyt lautakunnan edellisen käsittelyn jäljiltä myös maanomistajien kannalta hankala, kun eteläreunalta reitti poistettiin. Tätä täytyy tarkastella vielä tarkemmin. Vaihtoehtona voisi tutkia laatureittiä myös Hannusrannan kautta, mutta se puolestaan nipsaisisi tonteista paloja – postilaatikoita, aitaa ja roskakatoksia. Ongelmana tässä on, että tällä kertaa yleiskaavassa mennään yllättävän detaljitasolle ja tämän seuraukset täytyy ymmärtää. Nyt isot linjaukset vaikuttavat aika pieniin detaljeihin.
Havaitsin myös asukkaiden kanssa keskustellessani, että monelle ei ole selvää mitä yleiskaavasta seuraa, ja yleinen pelko oli että kaavan hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että oma koti kohta joutuu puskutraktorin alle. Näinhän se ei ole. Viestintää asukkaiden kanssa tulisi siis vielä kehittää virastossakin.
Keilaniemi (Raide-jokerin päätepysäkki), asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen
Ei hyväksytty vielä, vaan tulee ensi kokoukseen parannetun havainnemateriaalin ja perustelujen kera. Ajatuksena siis, että vaikka muutos onkin teknisluontoinen, lautakunta ei pystynyt kaavakarttojen perusteella näkemään selvästi miten muutos asettuu Keilaniemeen. Linjaus on hyväksytty hankesuunnitelmassa, mutta ongelmana on että nyt asemakaavojen myötä vasta aletaan nähdä mitä linjaukset käytännössä tarkoittavat. Oletuksena on projektissa ollut, että nämä voitaisiin hyväksyä nyt teknisluonteisina muutoksina, mutta totta kai lautakunta haluaa varmistaa että laatu on hyvä. Muutoksia tehtiin myös Alberganesplanadin Raide-Jokerikaavaan.
Harmillinen detalji on myös se, ettei pysäkki mene ihan metroaseman viereen. Tästä on ollut puhetta jo hankesuunnitelman aikana, mutta olisi hyvä nähdä perustelut vielä mustaa valkoisella.
Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen
Omakotitaloja Lahnukseen. Hyvää kaavassa on, että se on salliva eikä turhan pikkutarkka tällaiselle omakotialueelle. On ihan turhaa säädellä omakotirakentamista pilkuntarkasti.
Muuten vähän hirvittää, kun Lahnuksesta ja Ketunkorvesta ollaan oltu paljon yhteydessä mm. vaarallisen Lahnuksentien osalta, josta puuttuu jalkakäytävä (lapsia on ko. tiellä jo jäänyt auton alle). Nyt alueen eteläpuolelle tulee lisää asukkaita, mutta tällä rakentamisella ei vielä saada palveluita saati kevyen liikenteen väyliä rakentumaan.
Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, palautettu 25.5.2016
Piirustukset eivät olleet ihan ajantasalla eikä teksteistä selvinnyt miten muutoksia oli tehty, joten esittelijä veti asian listalta ja tuosen uudelleen kun nämä muotoseikat on korjattu. Viime käsittelyssä oli jo melko yksimielistä miten tästä eteenpäin. Pieniä muutoksia siis yhteen murheenkryynikortteliin, jossa kerrostaloja laitetaan kallioleikkauksen viereen ja nykyisiä asukkaita huolettaa kerrostalojen tulo lähelle.
Rakennuskiellon jatkaminen Kaupunginkalliossa rakennuskieltoalueella 120
Hyväksyttiin pienellä lisäysesityksellä, jossa korostettiin Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan merkitystä alueelle.
Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin 21166 tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (pohjaesityksessä kielteinen päätös)
Pöydälle. Hakemuksen syynä ovat esteettömäksi haluttu talo (yksitasoinen tai hissillinen) sekä näkymät – tontilla on kaksi talon paikkaa, mäen alla ja päällä, ja päälle ei mahtuisi yksitasoinen iso rakennus johon rakennusoikeudesta isoin osa olisi ilmeisesti tarkoitus käyttää.
Puheenjohtaja ehdotti että tässä voitaisiin sallia hieman pyydettyä pienempi laajennus puistoalueelle, johon tontin omistaja on jo suostunut. Ongelmana on jo rakennettu naapuritalo ja puistosuunnitelmat – näiden muuttamisen kustannuksista ja talon tarkasta sijainnista haluaisin lisätietoa, koska pohjaesityksen vastainen esitys tuli vasta edellisiltana. Toki tässä täytyy myös miettiä tasapuolisuutta maanomistajien kesken. Toisaalta pieniä poikkeuksia pitäisi pystyä sallimaan jos se ei aiheuta haittaa.
Kommentoit seuraavalla tavalla ”…monelle ei ole selvää mitä yleiskaavasta seuraa, ja yleinen pelko oli että kaavan hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että oma koti kohta joutuu puskutraktorin alle.”.
Nyt käsittelyssä oleva osayleiskaava linjaa vahvasti hyväksymisensä jälkeen käsittelyyn tulevia asemakaavoja. Osayleiskaavan liittyvissä dokumenteissa kerrotaan, että asemakaavoissa tullaan edellyttämään tiivistä kerrostalorakentamista, koska osayleiskaava mahdollistaa tämän jatkossa. Voiko olla siis mahdollista ettei kaupunki tee osayleiskaavan ja asemakaavojen vahvistamisen jälkeen esimerkiksi pakkolunastuksia? Espoo on tehnyt aikaisemminkin pakkolunastuksia ja osayleiskaavassa on jo nyt nähtävissä yksi pakkolunastuskohde, mihin viittaat muuten itse kirjoituksessa vai miten Hannusjärven ympäri menevä pyörätie aiotaan toteuttaa?
Voiko olla siis todellakin mahdollista, että kaupunki tekee kaavoituksen kerrostaloille, mutta asukkaat saavat pitää maansa ja talonsa ja kenenkään taloa ei jyrätä puskutraktorilla yli? Vai onko sittenkin mahdollista, että tietyillä alueilla (esim. A1/A1-c ja A2) tullaan tekemään pakkolunastuksia siten, että kaupungin haluama asuntopolitiikka mahdollistuu Iivisniemi-Kaitaa alueella. Onko pelko siis ihan turhaa vai onko kunnallisvaalit kenties tulossa kohta?
Osayleiskaava linjaa asemakaavoja, mutta ei itsessään aiheuta vielä rakentamista. Yleinen väärinkäsitys asukkaiden keskuudessa on ollut, että heti tämän hyväksyttyä heidän talonsa joutuu puskutraktorin alle. Tähän viittasin kirjoituksessani.
Näin ei käy erityisesti jos itse omistaa tonttinsa. Asemakaavoitus etenee yleensä siten, että maanomistaja tekee kaavoitushakemuksen ja sen jälkeen yhteistyössä viraston kanssa työstetään järkevää asemakaavakokonaisuutta. (Eli mitä tahansa ideaa ei sinänsä saa toteuttaa.) Asemakaavat menevät myös normaalin prosessin läpi eli asukkaiden mielipiteitä kuullaan asemakaavoituksen aikana. Myöskään mahdollinen rantapolku ei aiheuta kenenkään talon purkamista. Espoo ei ole juurikaan tehnyt pakkolunastuksia viimeisten vuosikymmenien aikana.
Isoimmat maanomistajat olivat alueella muistaakseni Espoo (suunnitellulla keskusta-alueella), Helsinki (Hannusmetsän alueella) sekä loput yksityisillä pienempinä kokonaisuuksina. Ensimmäisenä lähdetään tekemään keskustaa metron sisäänkäyntien ympärillä. Useimmat pientaloalueet ovat sellaisia että niitä on merkitetty tiivsitettäviksi, siis siten että asukkaille annetaan lisärakennusoikeutta jolloin esim. tontille voi tehdä toisen talon. Kehitettävä alue puolestaan tarkoittaa että alueelle voidaan tuoda myös kerrostaloasumista. Yllätyksenä nämä eivät tule.