Kaksi viikkoa sitten pidetyssä kaupsussa oli varsin kiintoisa ja painava info-osuus.
Tämän ja ensi keskiviikon kokouksen välissä on ollut myös viime viikolla Urban Millissä pidetty lautakunnan seminaari keskustojen kehittämisestä ja kehittämisperiaatteista. Kirjoitinkin jo tästä seminaarista Facebookin puolella: olen ilahtunut, että tällaisia periaatteita ollaan nyt tekemässä. Skeptikkona en ole itse lähtenyt ehdottamaan niiden tekemistä, joten on hienoa että asia on lähtenyt etenemään virkamiestasolla. Periaatteita kaivataankin, jotta saamme uusiin keskustoihin rotia. Täytyy toivoa, että periaatteet eivät jää sanahelinän tasolle, historiallisesti Espoossa kun on puhuttu kauniisti keskustoista mutta toteutus on ollut jotain ihan muuta – kunnianhimotonta lähiörakentamista.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan infossa käsiteltiin tällä kertaa lista-asia Palokärjen lisäksi Mankkaan keskuksen alustavia kehittämissuunnitelmia sekä Kehä I:n tunnelointisuunnitelmia Otaniemen ja Tapiolan välissä. Nämähän olivat EKY:ssä (kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos) viikko sitten maanantaina, mutta jäivät tuolloin värikkään keskustelun jälkeen pöydälle vihreiden Mari Nevalaisen esityksestä.
Mankkaan keskus
Nykytilanne: väljää palvelurakentamista, puistoa, rakentamattomia tontteja kahden kadun risteyksessä. Asukkaat toivovat että rakentaminen pysyy pientalovaltaisena.
Mankkaan ostoskeskuksessa, vajaa 20 vuokralaista, lisäksi ravintola, rakentamaton Y-tontti, Alepa, asukaspuisto ja päiväkoti sekä puistoisella tontilla historiallinen makasiinirakennus.
Meille esiteltiin alueen kehittämisen taustaksi mm. viher- ja liikenneverkko. Liikenneverkossa ei oltu selvitetty esim. pyöräilyn laatureittejä, oli merkitty vain yleisesti kevyen liikenteen reittejä. Nämä olisi syytä jatkossa saada tällaisiin liikennekoosteisiin.
Entisen leipomon kohdalle on jo kaavoitettu pientaloja. Tämän lisäksi on pohdittu, miten pitkällä tähtäimellä saataisiin esim. parkkipaikat rakentumaan ja nykyiset väljät tontit rakennettua kaupunkimaisemmaksi (mutta ei kovin korkeaksi) keskukseksi. Nyt oli pohdittu
Y-tontille on senioriasumista, Lidlin tontille pienkerrostaloa jonka alakerrassa liiketiloja sekä ostarin eteläkulmaan asuinkerrostaloja pyöreään muodostelmaan ja parkkihallia ostarin taakse. Kaupan uutta sijaintia ei tässä oltu vielä mietitty, sekin tulee ottaa huomioon. (Kauppahan voisi olla vaikka kerrostalon alakerrassa?)
Nostimme esiin, että ensimmäinen kehitettävä tulee olla nykyisen ostarin avoparkki sekä ostarin jatkokehittäminen. Suunnitelmissa oli jo jonkinlainen parkkihalli, ja pienellä korotuksella avoparkin pysäköinnin saisi kokonaisuudessaan siirrettyä halliin. Olennaista on nyt miettiä alueen kokonaisuus valmiiksi, ei että miten saisi lyhyellä tähtäimellä jotain rakennettua. Jos rakentumiseen menee aikaa, niin sitten menee, mutta mieluummin hyvää kymmenen vuoden kuluttua kuin huonoa nyt.
Kehä I:n tunnelointi
Mielestäni tämän tunnelin voisi jättää rakentamattakin, mutta jos se tehdään niin sen voi tehdä hyvin ja sitä sitten meidän täällä pitää ajaa. Liikenteen sujuvoittamiseen en tässä usko: sen näkee Mestarintunnelissakin, että tunneli ei liikenteen pullonkaulaa ratko. Jos tietystä nopeusrajoituksesta siirrytään kymmenenkin km/h alhaisempaan, jono tulee ruuhka-aikaan väistämättä, eikä siinä auta parin liikennevalon poisto.
Tässä hankkeessa pitää erityisesti pitää mielessä taloudellisen ja kaupunkikuvallisen todellisuuden yhteensovittaminen: jos se ei onnistu, niin sitten pitää pystyä myös tyylikkäästi peruuttamaan.
Jos tunneli tehdään, se kannattaa sitten tehdä hyvin. esim. tunnelia ei ainakaan kannata tuosta lyhentää, nytkin tunnelin suut tulevat haittaamaan nykyisiä asukkaita.
Tunnelin päälle on esitetty bulevardia jonka kautta Kehältä pääsee pohjoisesta ajamaan Tapiolantielle. Tässä on tietysti se kummallisuus että ko. kohdalla nostetaan tällä ratkaisulla kapasiteettia 50% – onko se tarpeen?
Bulevardi ei saa olla läpiajokatu eli sen kanssa pitää olla tarkkana, jo turvallisuussyistä. Siinä on suotavaa olla esim. valot ja hidasteita – puhumme nyt alueesta jonne varmaan tavoitellaan juuri lapsiperheitä. Itse näkisin että säästäisimme sekä rahaa että maa-alaa (Maarinsolmu vie näissä suunnitelmissa yhtä paljon tilaa kuin koko Tapiolan keskus) jos bulevardin pohjoisosa jätettäisiin rakentamatta ja yhdistettäisiin Tekniikantiehen. Tässä säästyisi rahaa, saataisiin rauhallisempi katu ja tuossa luonnoksessa bulevardin vienti noin pohjoiseen ei tuo lainkaan lisärakentamista. Virkamiehet vetosivat tosin siihen, että bulevardin ideana on nimenomaan tarjota helppo vaihtoehto ajaa Tapiolantien, ei Pohjantien kautta.
Sitten kokousasioihin.
Viherlaakso (KH:lle, KH-asia)
Esityksen mukaan. Aika pieni kaava Kavallinmäessä. Muutos liike-ja toimistotalojen korttelista asuinkortteleiden osaksi (maanomistajan aloitteesta). Yksi uudisrakennus, suojellaan samalla pienen toimistorakennuksen vanhin osa (sen uudemmat osat voidaan purkaa ja käyttää neliöt toisaalla tai kunnostaa asuinkäyttöön).
Palokärki (nähtäville)
Palokärki herätti linjattaessa paljon keskustelua: alueella on nyt teollisuus- ja toimistotilaa ja siellä mm. sijaitsee jopa kymmenien bändien soittotilat. Alunperin linjauksissa lautakunta korosti että korvaavia tiloja tulisi löytää ja että pientaloalueeseen liittyvät osat olisivat 2-3-kerroksisia.
Kaava on paljon parantunut ensimmäisistä massiivisista suunnitelmista ja sen päästi ihan mielellään nähtäville. Yhtymäkohta pientaloalueeseen on parantunut kolmekerroksisilla kerrostaloilla. Bänditiloille etsitään korvaajia mm. Kerasta ja saadaan osa pysäköintitiloihin.
POKE
Yleiskaavaa käytiin läpi pitkään ja hartaasti.
Aikataulu on seuraava: visio 2014-2015, luonnos 15-16, ehdotus 17-18.
Kaavan tavoitteet ja rajaus tulevat 28.10 päätettäväksi ja jatkavat kaupunginhallitukseen.
Toivoimme karttoja keskeneräisistä asemakaavoista + tietoa niistä, joita edistetään poke-työn yhteydessä (espoonkartano, kalajärvi ym). Nämä merkittänee työohjelmaan.
Asukasyhdistysten tilaisuuksia ja virkamiesneuvotteluja on vielä 2015. Asukkaiden kanssa on tehty paljon yhteistyötä. Esim. asukaskyselyssä 2014 lopulla saatiin vajaa 900 merkintää hyvistä paikoista ja alueista: hiljaiset, tärkeät, viihtyisät, kohtaamispaikat jne.
Tulossa noin 120-sivuinen, A3-kokoinen raportti päätöksiä pohjustamaan. Toivoimme, että sen saisi mahdollisimman nopeasti luettavaksi, ja paperilla.