Tämänkertaisen kokouksen kiinnostavimmat asiat olivat infossa, mitään hirveän tunteita herättävää ei nimittäin itse kokouksessa ollut.

Infossa näimme nyt ensimmäistä kertaa vaatimamme Merituulentien levennyksen kokonaisuutena. Meille esiteltiin kokonaissuunnitelmat Merituulentien melusuojaukseksi Tapiolan vieressä, ja se yllätti ainakin minut täysin: Merituulentien pohjoispuolelle oli piirretty pieniä katkoja lukuunottamatta meluaidat Urheilupuistosta Tapiolan kävelykeskustan sillalle asti.

Monimetristen aitojen taakse jäisivät mm. pienet kivijalkaliiketilat, joiden toimintaedellytykset loppuisivat siihen. Kerrostalojen edessä ne suojaisivat niinkin ”herkkiä” paikkoja kuin kolmen auton parkkipaikkaa tai parimetristä nurmikonkaistaletta kerrostalon ja kevyen liikenteen väylän välissä. Samalla Tapiolan käytetyin jalankulun ja pyöräilijöiden sisääntulo muuttuisi kuilumaiseksi. Jotain käsitystä meluaidan vaikutuksesta voi saada ko. jalankulkusillan vieressä nyt olevasta metrotyömaa-aidasta.

Rivitalojen kohdalla aidat eivät olleet niin brutaaleja, koska ne oli vedetty käytännössä yhtiöiden rajaan asti eli metsikköön kauemmas kevyen liikenteen väylästä. Suunnitelmien materiaaleissa oli silti aikamoista laudoitettua neuvostobetonia.

Rakenteellisia esteitä perusteltiin terveydellä: parinkymmenen vuoden päästä nämä aidat alentaisivat pihoilla melua 5 desibeliä. Melu on toki tärkeä asia ottaa huomioon, mutta täytyy muistaa että meidän täytyy miettiä kokonaisuutta. Melua voi vähentää nopeusrajoituksin, hiukkaspäästöjä yksinkertaisimmillaan riittävällä tien puhdistuksella. Melun oletettu lisääntyminen perustuu siihen, että toteutettaisiin Merituulentien levennys, josta ei siis vielä ole päätetty.
Osa asukkaista on toki varmasti toivonutkin suojaa. Faktahan on, että Merituulentien varrella olevilla rivitaloilla ei ole käytännössä oleskeltavaa pihaa, koska näiden talojen pihat aukeavat kadulle. Tielle ja vilkkaalle kevyen liikenteen väylälle avautuvat pihat ole sen enempää yksityisiä kuin suojaisiakaan. (Olen itse katsellut tuosta asuntoa, joten tiedän aika hyvin millaista realismia ostajalla on.) Kuitenkin nämä talot on varmasti ostettu ymmärtäen pihan rajoittet.
Jos meluaidat tehdään, sen jälkeen pihoilla ehkä oleskellaankin – ja enemmän siksi, että niihin tulee yksityisyyttä, ei niinkään melun vuoksi. Tämä voi olla joillekin asukkaille varmasti tervetullutta. Kuitenkaan melun suhteen muutosta terveyteen ei tule, koska ennen näkösuojan lisäämistä pihoilla ei oleskella nimenomaan yksityisyyden vuoksi.

Meluaidat ovat myös melkoinen isku Tapiolan klassista avointa suunnittelua kohtaan, jota muuten on varjeltu hyvin tarkasti (esim. niin, että kaavamääräyksin on uudisrakennuksissa kielletty kerrostalon pihan sulkeminen jalankulkijoilta). Näkisin, että ensisijaisesti täytyisi nyt tehdä selvät suunnitelmat melun – ja myös pienhiukkasten – vähentämiseen esimerkiksi liikenteenohjauksella tai nopeusmerkinnöillä. Vasta sitten voidaan realistisesti tarkastella myös rakenteellisia muutoksia.

Olarista valmistui Kuitinmäen ostarin kivijalkakauppojen tutkimus, jota lautakunta oli vaatinut. Tutkimuksessa kartoitettiin, mitkä tilat on mahdollista muuttaa asunnoiksi ja mitä kannattaisi säilyttää nykyisellään. Mainio pohjatyö joka tekee helpommaksi päätöksenteon kun taloyhtiöt haluavat muutoksia.

Ja sitten katsottiin vielä Merituulentietä lisää: Kuitinmäentien varren kehityssuunnitelmia. Viisi eri projektia on käynnissä, lisää asumista ja hieman toimistotaloja. Useissa projekteissa oltiin aika hienosti tuotu rakentaminen Kuitinmäentien varteen. Jos jokin tie, niin juuri Merituulentie/Kuitinmäentie on potentiaalinen bulevardisoitava. Siksikin erilaiset meluaitaratkaisut ovat niin häkellyttäviä sen varrella. Tuntuu skitsofreeniselta, että virastossa varaudutaan jopa Kehä II:n bulevardisointiin samalla, kun meillä on tässä katu, joka paitsi sijaitsee usean metroaseman ja olevan tai tulevan kaupunkikeskuksen vierellä ja jonka nopeusrajoitus on jo valmiiksi bulevardiin sopiva. Tästä annettiin ihan hyviä evästyksiä, toivottavasti paranee vielä esitellystä.

Sitten lista-asiat.

Karhuniitynmäki (KH:lle)

Esityksen mukaan. Mahdollistetaan Karhusuon koulun laajentaminen koulukeskukseksi sekä päiväkoti- ja kirjastotiloiksi.

Lintulaakso 1A nähtäville

Esityksen mukaan nähtäville. Muutetaan liike- ja toimistotilakortteli asuinkortteliksi ja lisätään samalla rakennusoikeutta. Kokoomuksen Lintunen teki pj:n kannattamana palautusesityksen, jossa ehdotettiin ”Palautetaan valmisteluun siten, että Sininärhentien/Lintulaaksontien myötäinen rakennusmassoittelu porrastetaan selvemmin ja kohtuullisemmin huomioiden massoittelun suhde alueen pientaloasutukseen ja alueen pohjoisosassa sijaitsevaan kevyen liikenteen siltaan.” Esitys kaatui äänin 11-2.

Kaava oli jo kertaalleen palautettu, ja vaadittu että
– pysäköinti siirtyy kadun puolelle (jotta saataisiin kunnon piha ja vehreyttä omakotialueen puolelle)
–  että rakennuksen korkeus porrastettaisiin, mikä oli tehty (kerroskorkeus vähenee nyt viidestä kolmeen niin, että se oli matalin lähellä kaksikerroksista omakotialuetta, viisikerroksinen olemassaolevan viisikerroksisen kerrostalon vieressä).

Se oli siis lautakunnan päätöksen mukainen, ja tällä alueella (Kehän lähellä, omakotialueen laidalla) on varmaan järkevämpi antaa kerrostalon suojata muuta kuin yrittää tehdä omakotitaloja joissa ei haluta asua.

Laurinlahti nähtäville

Tämä pöydättiin.
Rakentamatonta rivarikorttelia ollaan muuttamassa kerrostalokortteliksi. Vilkkaassa virkistyskäytössä oleva (toki jo kaavoitettu) metsä ollaan muuttamassa asuinalueeksi, ja asukkaat ovat huolissaan.

Mielestäni tämä on ok etenkin verrattuna alkuperäiseen kaavaan (jota nyt ollaan muuttamassa), jossa puistoaluetta ei ole lainkaan. Pientä viilausta voi vielä tehdä ja onhan tämä pussinperällä, mutta nyt täsmälleen samat kerrosalat kuin aiemmin ollaan vain siirretty kerrostaloihin ja pystytty säästämään hieman viheraluetta.

Haukilahti hyväksyminen

Esityksen mukaan. Tekninen muutos: liitetään kerrostalotontille kuuluva, tarpeettomaksi jäänyt ajoyhteys rivitalojen korttelialueeseen. Ei vaikuta rakennusoikeuteen.

Kaupunkisuunnittelun seurantaraportti

Lukuja ja seurantaa tavoitteiden saavuttamisesta. Keskustelussa esiin nousi yllättäen kokoomuksesta mm. huoli vuokra-asuntojen riittävyydestä (liittyen ilmeisesti tovi sitten tulleeseen noottiin siitä, että työvoiman liikkuvuus on huonoa). Komppasin tätä mielelläni ja muistutin Espoon asuntojen uusista tavoitteista. Kysyin myös pyöräilysihteerien budjetista, rahaa haetaan vielä ensi vuodeksi ja saatetaan saadakin (puolet näiden konsulttien palkasta on kaupunkisuunnittelukeskuksen omaa rahaa, puolet muuta). Kaupunkisuunnittelukeskus on syystäkin ollut tyytyväinen konsulttien työhön – he ovat saaneet eri siilojen väen kokoontumaan saman pöydän ääreen ja ovat vieneet asioita eteenpäin positiivisella otteella.

Kokouksessa paikalla Kirsi Louhelainen ja Henna Partanen, kaupunginhallituksen valvojana Tiina Elo.