Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousraportti 30.11.2016 – Suinonsalmi, Laurinlahti ja liikennebarometri

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista oli harvinaisen vaikea, mutta yllätyin itsekin siitä että vain kaksi kaavaa yhdeksästä jatkoi eteenpäin. Tästä huolimatta kokous kesti noin puoli kymmeneen illalla. Kokouksessa olivat paikalla Kirsi ja Henna.

Pääasiassa kaavoja pöydättiin lisätietoja varten, myös palautuksia tehtiin pari.

Infossa esiteltiin muiden kokousasioiden lisäksi tiedoksi merkittävä neljän vuoden välein tehtävä liikennebarometri. Hyvä, että asukkaiden mielipiteitä liikkumisesta seurataan pitkällä aikavälillä. Yleinen tyytyväisyys liikennejärjestelmään, joukkoliikenteeseen ja autoliikenteen sujuvuuteen on hieman heikentynyt, erityisesti suur-Matinkylän ja suur-Tapiolan alueella. Tämä voi hyvinkin selittyä alueiden keskeneräisellä rakentamisella, joka on ollut hyvin häiritsevää erityisesti joukkoliikenteen mutta myös muunkin kannalta. Seuraavassa barometrissä nähdään. Ilahduttavaa oli että valtaosa (jopa 90%) kannatti lämpimästi pyöräilyn ja jalankulun kehittämistä.

Toinen mielenkiintoinen infoasia oli PienTaloPilotti – täydennysrakentamisen kokeiluohjelma, jossa etsitään erityisesti Friisilän ja Nöykkiön alueelta maanomistajia jotka ovat halukkaita tiivistämiseen ja tutkitaan uusia vaihtoehtoja tiivistämiseen (kahden tontin väliin kaavoitus, normien höllentäminen jne.)
2500 korttia joissa kysyttiin mielenkiintoa jaettiin talouksiin, 120 kiinnostunutta, 13 tonttia jatkosuunnittelussa. Yleisiä periaatteita voi harkita kun nämä todelliset poikkeamistarpeet on selvitetty pilottitalouksien osalta. Esteitä nykyään: etäisyys tontin rajoista, rakennusoikeuden ylittäminen, poikkeaminen asuntomäärärajoituksesta jne.

Kaupunkisuunnittelun työohjelma oli myös listalla ja pöydättiin ennalta sovitun mukaisesti. Liikennesuunnittelun projekteissa on mielestäni hyvin kunnianhimoa, Länsiväylän laatureitti eli pohjoispuolen pyöräväylän jatke on ensi vuoden ohjelmassa. Nostin esiin että keskustojen kehittämisen periaatteita tulisi edistää ja samoin tulisi jo alkaa pohtia, miten selviämme siirtymäajan robottiautoihin. Ne ovat nyt tulossa aikataululla, joka on nopeampi kuin nyt hyväksyttävien metronjatkojen kaavojen toteutuminen.
Pientaloista puhuttiin paljon, ja totesin että omasta mielestäni nykyinen strategia on hyvä: pientaloalueet nojautuvat läheisiin kasvukeskuksiin ja mitä lähemmäksi mennään, sen sallivampaa täydennysrakentamisen tulisi olla. On melko noloa, että esim. Yksiö puutarhassa-konsepti meni Vantaalle, koska rakentaminen Espoossa osoittautui byrokratian vuoksi mahdottomaksi.

Eniten palautetta herättäneet asiat olivat Suinonsalmi, Karakallion kaavat ja Laurinlahti.

Suinonsalmesta olin alunperin muotoillut mahdollista kompromissiesitystä. Totesimme kuitenkin että se voisi antaa liikaa pikkusormea Hanikan rakentamiselle ja olimme saaneet paljon huolestunutta palautetta Hanikan kohtalosta kentältä. Niinpä vihreät (Henna Partanen esitti, Kirsi Louhelainen kannatti) esittivät kaavan rajausta Suvisaarentien eteläpuolelle ja tämän jälkeen hylkäystä. Nämä ehdotukset kaatuivat parin äänen enemmistöllä.

Läpimennyt ehdotus johon puheenjohtaja keräsi lautakunnan toiveita ei onneksi ollut mahdoton: siinä vaaditaan rakentamisen sijoittamista tiukemmin Suvisaarentien varteen, virkistysmahdollisuuksien säilyttämistä ja parantamista, eri mitoituksia (alkuperäisissä lähtökohdissa oli tiukka iso mitoitus) ja tiivismatalaa. Minulle tämä riittää toistaiseksi, nyt odotan mitä näillä ohjeilla selvitetään. Lisäksi Paula Pöntynen (sit) esitti alueesta puurakentamisen pilottikohdetta, joka äänestettiin mukaan.

Ehdotin myös että luonnokset näytetään lautakunnalle ennen asukastilaisuuksia (yleensä eivät tule lautakunnan kautta). Henna Partanen jätti Suinonsalmeen eriävän mielipiteen.

Alla vielä hyväksytty muutos pohjaesitykseen, johon siis lisättiin vielä että alueesta tehdään puurakentamisen pilottikohde.

”Asemakaavan laadintaa ohjaa ennen kaikkea tavoite uudistaa koko kaava-alue ja sen lähialueet merellisen Espoon yhdeksi merkittävimmistä virkistys- ja ulkoilualueista (uimaranta, kuntoilualue ja -reitti, tapahtuma-alue, hiihtoladut, luontoalueet yms.) sekä saada tätä varten tarvittavat ja alueen muuhun infrarakentamiseen tarvittavat määrärahat toteutettavasta asuntotuotannosta. Esillä olleisiin luonnoksiin verrattuna tämä tarkoittaa rakennusoikeuden pienentämistä ja muuttamista luontoon paremmin sopivaksi laadultaan korkeatasoiseksi ja moni-ilmeiseksi massoitteluksi. Tämä toteutetaan ainakin pääasiassa yleiskaavan aluemerkintää paremmin vastaavasti tiivis-matala pientaloalueena. Rakentaminen sijoitetaan pääasiassa Suvisaarentien varteen reunustamaan katua siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman eheänä ja siten, että virkistysalueen saavutettavuus pysyy hyvänä. Erityisen huolellisesti suunnitellaan virkistyspalvelut ja -reitit, joita koskeva kokonaisuus tuodaan lautakunnalle luonnoksena linjattavaksi. Näiden linjauksia vastaava luonnoskuva tai -kuvat valmistellaan ennen asukastilaisuutta.

Lisäksi kohdasta 1.1. Poistetaan virke: Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin 50 000 k-m² uutta rakentamista. Sen sijaan kirjataan: Alueen mitoituksessa arvioidaan eri vaihtoehtoja.”

Karakallion kaavat (Karakallio §10 ja Karakallio II §5), pöydättiin tarkempaa tarkastelua varten, asukaspalautetta tuli sen verran myöhään lähellä kokousta. Pohdimme Hennan kanssa myös sitä, tulisiko kokonaissuunnitelma hyväksyä lautakunnassa ohjaavana ennen näitä ja onko kokonaissuunnitelmassa riittävän hyvin otettu asukaspalaute vastaan. Erityisesti mietityttää tiivistyksen ja nykyisen asutuksen suhde: Näkisin, että alueen keskustaan voisi tuoda rakentamista myös tien varteen pieneksi tiiviiksi keskusta-alueeksi, mutta toisaalta täydennysrakentamisessa tulee varjella esim. alueen kallioita ja luontopolkuja ja välttää esim. merkittäviä louhintoja.

Ymmersta meni esityksen mukaan.

Maarinaukio herätti keskustelua. Itse olin erityisen huolissani siitä, että tässä yhdistettiin kaksi asiaa: teknisluonteinen, kiireellinen Raide-Jokerin kaava ja toisaalta vahvasti koko Otaniemeen vaikuttava hanke, jossa yhdistettiin hotellia ja iso kauppa. Hotelli on alueelle varmasti tervetullut, mutta 1000 neliön kauppa vaikutti kummalliselta: se söisi potentiaalin Otaniemen keskustan kaupallisten palvelujen kehittämiseltä ja veisi kummallisella tavalla suur-Tapiolan painopistettä tulevan eritasoliittymän kohdalle. Otaniemestä puuttuu vieläkin riittävä keskustan kauppapalvelu: Väreeseen tulee enemmänkin ruokalaa ja pientä myymälätilaa, ja varsinainen kaupallinen tila isoine ruokakauppoineen saadaan ehkä Kivimiehen kaavassa.

Eritasoliittymien lähelle voi toki rakentaa ja sillä hyvin tehtynä voi olla nykyistä asutusta suojaava vaikutus, mutta tienristeys ei ole keskusta-alue eikä itsenäinen kaupunginosa. Virkamiehet olivat hyvin nihkeitä ehdotukselleni erottaa kaavan kaksi eri asiaa eli lisärakentaminen ja Jokerin katutilamuutokset toisistaan. Niinpä keskustelun päätteeksi asia pantiin ehdotuksestani vielä pöydälle.

Ahertajankulma II, joka siis olisi purettavan rakennuksen tilalle tuleva asuintalo ja näyttelytilaa WeeGeen lähelle, päätettiin puheenjohtajan esityksestä
”palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ratkaisun pääperiaatteet ratkaistaan osana teatteritilojen vaatimaa asemakaavoitustarkastelua välilllä Tapiolan keskusta – WeeGee”

Finnoon keskus laitettiin ennalta sovitun mukaisesti pöydälle lisätarkasteluja varten. Tämä on monella tapaa vaikea pala: olemme koko viimeisen kolme vuotta kritisoineet kaavan olennaisia lähtökohtia, joita ei kuitenkaan ole valmistelussa kuultu. Tämän toki ymmärtää siinä mielessä että lähtökohtainen rakennusmuoto eli tornirakennukset oli päätetty edellisen lautakunnan aikana kilpailun perusteella. En ole päättänyt kantaani vielä, mutta olen erityisen huolissani katutilasta ja siitä, onko se aidosti miellyttävä käyttää asujan näkökulmasta, riittämättömästä liiketilasta, alueen imagon ja viihtyvyyden takaamisesta monivuotisen rakennusprojektin aikana sekä siitä, että kunnianhimoinen tavoite ilmastonmuutoksen torjunnan mallikaupunginosasta on kadonnut valmistelussa kuin pieru saharaan. Hyvää alueessa on se, että valmistelussa siitä on tullut vähän paremmin vaiheistettava, eli valtavasta megakannesta on siirrytty muutamaan paloissa tehtävään halliin.

Hyökyvuorenrinne meni esityksen mukaan.

Laurinlahti palautettiin pientä lisätutkiskelua varten sekä sitä varten että kaavaprosessin aikana tehdyt muutokset selkeästi myös visualisoitaisiin. Tämä on mielestäni myös hieman vaarallista koska se riskeeraa uudelleen alueelle saadut suojavihervyöhykkeet ja viheralueen, joista asukkailta oli tullut positiivista palautetta. Siksi toivoin että vaihtoehdoissa pysyy mukana nyt nähty versio. (Merkitsevä rakennusoikeuden poisto tuskin onnistuu koska alueella on jo vahva kaava.)

”Palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan.”

Korostin että mahdolliset muutokset on esitettävä rinnakkaisina nyt meille esitettyyn vaihtoehtoon, koska jos meille tuodaan suoraan uusia vaihtoehtoja vertaamatta sitä nykyiseen, voi esimerkiksi nyt puistoksi jätetty kaavan alue lipsahtaa rakentamiselle.

Tiistilän rakennuskieltoa jatkettiin esityksen mukaan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan kuukausiraporttimerkittiin tiedoksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s