Äidit mukana politiikassa

Politiikka-lehti on yhteiskunnallisia, vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleja julkaiseva aikakauslehti. Se on nimensä mukaisesti kiinnostunut politiikasta, joka on kuitenkin hyvin laaja aihe. Yksi hyvin tärkeä teema viime vuosikymmeninä on ollut naisten asema työelämässä ja etenkin tehtävissä, joissa käytetään paljon valtaa. Naiset politiikassa on teema, joka herättää sekä akateemiset että ei-tieteelliset piirit helposti keskusteluun. Vaikka Suomi on ehdottomasti yksi maailman edistyksellisimmistä maista naisten poliittisen osallistumisen kannalta, on silti paljon tehtävää. Politiikka-lehti on yksi kaikista niistä julkaisuista, joiden toivoisi ehkä entistä enemmänkin pohtivat naisten roolia politiikassa. Esimerkiksi äitiyden ja politiikan yhdistäminen saattaa olla joskus vaikeaa – onko tämä todella totta ja jos on, mistä se johtuu? Monesti hyödyllisintä on juuri oikeiden kysymysten esittäminen, sillä niiden avulla huomio kiinnittyy tärkeisiin asioihin. Yhtä oikeaa vastausta sen sijaan on harvemmin löydettävissä.

Politiikkaan osallistuminen vie aikaa

Politiikka ei ole harrastus, johon osallistutaan silloin kun huvittaa. Tai ainakaan se ei saisi olla sitä. Jos kansanedustaja tai kaupunginvaltuutettu todella haluaa käyttää asemaansa vastuullisesti, hänen on perehdyttävä huolellisesti asioihin, joihin hän on oikeutettu käyttämään valtaa, Ja tämä vie väistämättä aikaa. Poliitikon on tavattava ihmisiä, luettava paljon ja osallistuttava erilaisiin tilaisuuksiin ymmärtääkseen mitä eri näkökulmia asioihin liittyy. Päätöksiä ei voi tehdä intuitiolla. Politiikka-lehti ja muut tieteelliset julkaisut voivat olla tässä apuna. Aikaa on varattava reilusti työhön, kunnanvaltuutettu Kirsi Louhelain sanoo – minulla oli naiivi näkemys paikallisen politiikan vaatimasta ajasta,, hän myöntää jälkeen päin. Poliitikko voi myös helposti uuvuttaa itsensä loppuun, jos haalii itselleen liikaa töitä ja lupaa eri tahoille hoitaa monia asioita. Politiikka-lehti on kuitenkin auttanut Louhelaista ja montaa muuta poliitikkoa sisäistämään poliitikan tuoreimpia ilmiöitä nopeasti. Tällainen tietolähde on kiireiselle poliitikolle ensiarvoisen tärkeä-

Vaikka Politiikka-lehti ja muut yhteiskunnalliset julkaisut ovat aina olleet Kirsi Louhelaisen vakiolukemistoa, oppi hän vasta kantapään kautta, että kunnallispolitiikka vie reilusti aikaa. Tärkeintä onkin, että asian tiedostaa. Etenkin jos kotona odottaa pieniä lapsia, on välttämätöntä ymmärtää, että kuntapolitiikka työllistää valtuutettuja myös iltaisin. Moni nainen saattaa kokea syyllisyyttä siitä, että ei vietä riittävästi aikaa lastensa kanssa vaan istuu iltojaan kokouksissa. Joskus naiset saattavat jopa jättää jonkin luottamustehtävän vastaanottamatta, koska ajattelevat, että heidän ensisijainen paikkansa on kotona. Jokainen tietysti itse valitsee itselleen mielekkäimmät roolit – tasa-arvo on jotain muuta naisten pakko-osallistumista politiikkaan ja liike-elämään. Tasa-arvo on sitä, että ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet tehdä valintoja.

Tuoko äitiys erityistaitoja?

Toisinaan kuulee ajatuksen, että äitiys valmentaa naisia monella tapaa ja opettaa taitoja, joita ei muualla opi. Kirsi Louhelainen myöntää, että vanhemmuus pakottaa oppimaan esimerkiksi priorisointia. Koska aika on kortilla, ehtii tehdä vain ne asiat, jotka ovat todella tärkeitä. Silti hän suhtautuu varauksella ajatukseen. että äitiys sinänsä pätevöittäisi naisia pärjäämään paremmin työelämässä. Kyse on enemmän yksilöistä ja yksittäisistä työpaikoista, joissa vaaditaan myös erilaisia taitoja. Vanhemmuus opettaa kärsivällisyyttä, koordinointia ja monien asioiden tekemistä yhtä aikaa. Hienoja taitoja kaikki! Mutta Louhelainen uskoo, että nuo taidot voidaan hankkia muualtakin. Kaikki ihmiset eivät koskaan tule vanhemmiksi, ja olisi väärin väittää, että heiltä puuttuu automaattisesti nuo taidot, Louhelainen arvioi. Samalla hän muistuttaa, että äitiys ei missään tapauksessa ole myöskään este työelämässä pärjäämiselle. Nainen voi saada sekä uran että perheen, hän sanoo toivoen, että aiheesta tehtäisiin entistä enemmän tutkimusta ja alan julkaisut, kuten Politiikka-lehti, käsittelisi teemaa entistä enemmän.