Yhteiskunta

by

Markkinoiden vai yhteiskunnan moraali?

BBC:n Reith Lectures- sarjassa on meneillään markkinoita ja moraalia pohtiva luentosarja. Olen itse pohdiskellut samoja asioita, mutta tässä ajatukset on ehditty muotoilla; suosittelen. Törmäsin luentoihin Market Design-blogin kautta – erinomainen blogi, josta tuli parissa viikossa uusi suosikkini. Siinä on jotain samaa kuin Freakonomicsissa mutta ilman täyteartikkeleita.

Niille, jotka eivät jaksa tai ehdi kuunnella/lukea koko lähetystä, Market Design tiivistää luennon tärkeimmät pointit. Luennossa Michael Sandel, Harvardin politikan tutkija, kuvailee kuinka markkinoiden käsitteet ja toimintatavat ovat levinneet muualle yhteiskuntaan ja kuinka ne vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme asioihin. Hän esimerkiksi väittää varsin perustellusti, että vaikka pakolaisvirtoja voitaisiin ohjata markkinoiden keinoin (kiintiöillä, joita voitaisiin kaupata) se muuttaa ihmisten näkemystä pakolaisista – ihmisistä hädässä tulee saastetta jonka loppusijoituksesta pitää maksaa. Markkinoita pidetään ”amoraalisina”, moraalisista valinnoista puhtaina, mutta todellisuudessa markkina-ajattelun tuominen inhimilliseen toimintaan mukaan muuttaa ihmisten ajattelua.

Luennosta tuli mieleeni taannoin lukemani tutkimus, jossa todettiin, että pelkkä rahan ajattelu teki ihmisistä itsekkäämpiä. Raha muokkaa ajatuksiamme, eikä sen vaikutusta tule aliarvioida. Toisaalta uskon edelleen, että joissain asioissa markkinat voidaan valjastaa hyötykäyttöön – vaikkapa saastuttamisen laskutuksessa – mutta kaikkeen markkina-ajattelu ei yksinkertaisesti sovi. (Muistanemme miten kävi brittisairaalan tehostamisyrityksissä.)

by

Tilastot heräävät henkiin

Tällä TEDin videolla Hans Rosling kertoo kehitysmaista ja ”kehitysmaiden” sekä ”kehittyneiden maiden” välisistä eroista. Etenkin hän keskittyy tilastojen ja erojen muutoksiin viimeisten 50 vuoden aikana. Rosling näyttää erinomaisesti visualisoiduilla tilastoilla mm. vaurauden ja lapsikuolleisuuden välistä yhtäläisyyttä ja osoittaa, että nykyiset mielikuvamme eivät enää vastaa todellisuutta: monet mielikuvissamme edelleen köyhyyden partaalla roikkuvat maat ovat nykyään jo suhteellisen hyvin pärjääviä, kun taas jotkut ”kehittyneemmät” maat ovat edelleen jäljessä. Hän näyttää myös kuinka yleisesti yhtenäisinä alueina pidetyt maat ja maanosat pitävät sisällään hyvin monenlaisia ja täysin eri tavoi kehittyneitä alueita.

Tilastoista hän vetää monia loogisen kuuloisia ja välillä yllättäviäkin johtopäätöksiä. Mm. lapsikuolleisuuden vähentäminen on helpompaa ja nopeampaa, jos lähtötasolla on valmiiksi melko hyvä koulutustaso, vaikka maa olisi hyvinkin köyhä. Sen sijaan varakaskaan maa ei pääse terveydenhuollossa kovin pitkälle ennen kuin koulutus on saatu kuntoon. Koulutus on siis tärkeämpää kuin raha. Tästä tulee mieleeni jokin aika sitten näkemäni juttu Keralan ihmeestä: Intian osavaltiossa on useimmilla hyvinvoinnin mittareilla asiat täsmälleen yhtä hyvin kuin Yhdysvalloissa – mutta osavaltio on köyhä kuin kirkonrotta. Keralan esimerkkikin näyttää, että koulutukseen ja hyvinvointiin panostaminen toimii. Vauraus seuraa kyllä perässä.

Esityksen lopuksi hän kertoo projektistaan, jossa pyritään saamaan tätä dataa ihmisten ilmoille. On olennaista saada oikeaa tietoa siitä, miten asiat ovat, jotta voimme tehdä oikeita päätöksiä, olipa se sitten kehitysavun toimintatapa tai kauppakumppanuuden mahdollisuus. Tietoa maailmasta kyllä löytyy, mutta sen muoto on yleensä niin kuivakkaa että sitä ei kukaan jaksa plärätä. Toisaalta tieto on usein myös kätketty erilaisten yhteisöjen ja toimistojen uumeniin. Hänen ideansa on ”vapauttaa” nykyinen tietokannoissa oleva data ja kehittää järkevä, helppokäyttöinen työkalu sen visualisointiin. Työkalu löytyy jo osoitteessa gapminder.org, mutta se on luonnollisesti vasta kehitysvaiheessa.

Kannattaa tsekata tuo TED:in saitti muutenkin. Ideana 20 minuutin napakoita esityksiä oikeastaan mistä tahansa aiheesta. Esiintyjät panevat parastaan, kun aikaa on vähän, ja koettavat tiivistää hienot ideansa helposti sulatettavaan muotoon.