Koetin kirjoittaa musiikkiin liittyvästä kopiosuojauksesta. Analogiani kirjamaailmassa venähti, tässä se siis kohta seuraavan kirjoituksen pohjaksi.

Käyttämämme media on kategoria kerrallaan siirtynyt digimaailmaan. Se alkoi uutisista, niiden jälkeen verkkoon siirtyivät kirjat. Ostamme edelleen kirjamme tavalliseen tapaan, vain osittain eri muodossa kuin ennen, ja suuret pelurit kuten Amazon ovat päässeet hyviin asemiin. Suomalaiset kaupat ovat hätää kärsimässä, eivät siksi että digitaalinen kirja olisi syönyt niiden markkinoita vaan siksi, että ne eivät tarjoa kunnollista digitaalista sisältöä, toimivista palveluista puhumattakaan. Rahat valuvat rajojen ulkopuolelle, kun koulutettu väki ostaa alkukieliset kirjat Amazonista kun niitä ei tarjota Suomessa. (Samaan aikaan suomalaiset kaupat väittävät, että digikirja ei myy. Kyllä myisi, mutta jos tarjolla on viisikymmentä kirjaa kaupan sadastatuhannesta nimikkeestä, tuskin kovin moni osuu kohdalleen.)

Kirjojen kohdalla on tapahtunut jotain joka on analogista Twitterin, Facebookin ja blogien uutiskirjoitteluun: amatöörien ilmaantuminen areenalle. Digikirjan myötä kirjan julkaiseminen on helpottunut. Kirjan voi myös painaa itse helposti digitaalisessa painossa ja teettää vaikka kirja kerrallaan sitä mukaa kun tilauksia tulee. E-kirjat tekevät tuloaan: alkaa olla jo epätavallista, jos suosittu bloggari ei vuoden-parin sisään julkaise bloginsa teemoista digitaalista kirjaa.

Tämä tarkoittaa useampaakin merkittävää muutosta: kirjojen editointi vähenee, kun omakustanteet lisääntyvät. Kirjojen määrä kasvaa. Kirjojen etukäteismarkkinointi tai käytännössä verkossa kirjoittaminen lisääntyy – tätä tapahtuu blogeissa jatkuvasti, ja samaa metodia sovelsi osin mm. Osmo Soininvaara Sata-komiteakirjansa kanssa. Hypetermi, crowdsourcing, tulee tässä myös esiin: kun kirjaluonnoksesta tulee julkinen, myös kommentoijat pääsevät muokkaamaan sisältöä. Radikaaleimmat laittavat kirjansa kaikkien muokattavaksi, hyväksyen lopputuleman editoimatta, kuten Leo Babauta. Kun kirjojen hinta laskee ja julkaisukanavat lisääntyvät (tosin Amazonin kaltaisten keskuskauppapaikkojen merkitys kasvaa entisestään), kynnys ostaa kirjoja pienenee.

Tästä voi seurata muutakin mielenkiintoista, kuten Julien Smith ennustaa blogikirjoituksessaan The 6 Shifts of a Kindle dominated marketplace: kirjat lyhenevät ja muuttuvat iskevämmiksi, kun kilpaillaan blogilukijoiden keskittymiskyvystä ja kirjan markkinakelpoisuudesta. Niitä jätetään kesken entistä helpommin. Kuten Smith toteaa: meistä kaikista tulee kirjailjoita.

Tästä huolimatta kustannustoimittajia tarvitaan edelleen. Markkinapaikkoja, joissa myyjä ja ostaja kohtaavat, tarvitaan edelleen. Suurten kustantamojen dominoivan markkina-aseman aika voi olla ohi, mutta myös kustannustalot varmasti jossain muodossa pysyvät. Osa kustannustoimittajista muuttuu ehkä freelance-työskentelijäksi: kustannussopimuksen sijaan voit maksaa siitä, että joku editoi tekstiäsi. Kirjat muuttuvat ja monipuolistuvat, mutta lopulta meidän kaikkien on mahdollista voittaa muutoksessa.