Tulevaisuuden kauppa

Kävin viime lauantaina Espoon Vihreiden syyskokouksessa, jossa mm. hyväksyttiin visio Espoosta vuodelle 2050.

Paperin tärkeimmät ja konkreettisimmin kunnallistason päätöksiä ohjaavat asiat olivat varmasti visiot julkisesta liikenteestä eli raideliikenteen ja muiden julkisten reiteistä, asutuksen tiivistämisestä joukkoliikenneyhteyksien varrella ja viheralueiden säilyttämisestä, jolloin saadaan pidettyä ns. vihersillat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Kokouksessa kuitenkin vielä muokattiin paperia monesta kohtaa, enemmän detaljitasolla, ja sain itse mukaan pari asiaa joita pidin tärkeinä: ensinnäkin huomio siitä, että tietotekniikan ja elektroniikan käytön kasvu aiheuttaa lisää sähkön kulutusta ja toisaalta maininta palveluiden saatavuudesta sekä tuotteiden lisääntyvästä tilaamisesta netin kautta.

Samassa yhteydessä ehdotin myös poistettavaksi lausetta, jossa todettiin, että päivittäistavarakauppa on kaikilla asukkailla alle kilometrin säteellä haja-asutusalueita lukuunottamatta. Tämä ei mennyt läpi, mikä oli kokonaisuuden kannalta varmasti fiksuinta. Muutos liittyi pikaisesti tekemääni lisäykseen, jossa painotin kulutuksen keskittymistä nettiin ja tavaroiden toimituksen todennäköistä lisääntymistä kaupassakäynnin sijaan, eikä ollut kokonaisuutena harkittu. Asia jäi kuitenkin vielä askarruttamaan. Mielestäni nimittäin on erinomaista mainita, että palveluiden ja tavaroiden tulisi olla saatavilla lähietäisyydellä, mutta vaatimus päivittäistavarakaupan läheisyydestä särähti korvaan. Pilkunviilausta siis.

Oma käsitykseni kulutuksen muuttumisesta liittyy suuresti juuri kulutuksen siirtymiseen sähköiseen muotoon. Meilläkin tilataan jo musiikki kuukausimaksulla, leffat katsotaan netistä (ei torrentin vaan Voddlerin kautta) ja lehtiä ostan iPadille. Toisaalta verkkomyynnin lisääntyminen on trendi, jonka ennustetaan vain kasvavan. Sohvaa ei (vielä) saa sähköisesti kuin HabboHotelliin, joten netin kautta tilattavat tuotteet ovat nousussa. Muistan lukeneeni, että puolet kaikesta kaupankäynnistä tulee tapahtumaan netin kautta muutaman vuoden sisään – joka tapauksessa kyseessä ei ole enää marginaali-ilmiö. (3D-printtaus tulee muuttamaan tätäkin pelikenttää, varmasti ennen vuotta 2050.)

Kaupankäynti on murroksessa, joka johtuu siitä, että nykyiset palvelurakenteet eivät pysy muutosten perässä. Tämä on hyvä asia, koska se ehkä hieman edes murentaa Suomen naurettavaa kauppadipolia. Kun isot ketjut eivät osaa ketterästi vastata kysyntään – vaikkapa lähiruoan tarpeeseen – pienet kaupat pääsevät vetämään välistä. Vielä paremmin kysyntään osaavat vastata nettikaupat. Meilläkin tilataan kuiva-aineet netistä kotiovelle, aika moni paikka tarjoaa jo erilaisia säännöllisiä hedelmä- ja vihanneslähetyksiä ja uusin ruokapiiri.fi kokoaa yhteen ruokapiirejä ja niistä kiinnostuneita. Samalla kaupungissa on vihdoin innostuttu viljelemään ja jotkut käyvät itse tilalla hakemassa ruoka-aineita.

Samaan aikaan kaupatkin alkavat vihdoin tajuta toimituksen arvon. Meillä ei vielä haluta maksaa kymppiä kotiinkuljetuksesta, mutta ennen pitkää tuokin varmaan muuttuu. Enemmän tilaajia, säännöllisemmät reitit, ja hinta saadaan puristettua alemmas. Päästöjä tulee vähemmän kuin jos kaikki tilaajat kävisivät erikseen autolla kaupassa.

Ihmiset haluavat laatua, mutta mielet myös muuttuvat. Koska meillä on varaa, halutaan kokeilla uutta ja halutaan tarjontaa. Kivijalkakauppa kuulostaa ihanalta, ja kaikki kannattavat niitä periaatteessa. Samalla kaikki jotka joutuvat säännöllisesti asioimaan Alepassa kiroavat paikkaa. Olen itsekin ollut Alepan säännöllinen asiakas (ja niissäkin on eroja), mutta parisen vuotta lähikauppanani toimi taannoin myös Sellon Citymarket. Arvatkaapa kummassa oli hauskempi käydä?

Suomessa on tehty järkyttäviä kaavoituspäätöksiä, joiden seurauksina mitä omituisimpiin paikkoihin on saatu automarketteja. Nämä osaltaan tyhjentävät keskustoja. Tästä kehityksestä on päästävä eroon, mutta samalla on muistettava olennainen seikka: kukaan ei ole pakottanut ihmisiä ajamaan automarkettiin. Niihin mennään, koska ne tarjoavat jotain mitä se lähikauppa ei. Nykyään valintaa ei enää ole aina mahdollista tehdä, mutta alunperin kun automarketit tulivat, ihmiset äänestivät jaloillaan. Tai renkaillaan. Suuret kaupat ovat ylivoimaisia kahdessa asiassa: valikoima (eli suunnaton määrä eri tuotteita) sekä siinä, että kaikki asiat voidaan hoitaa saman katon alla. Ajatus kivijalkalihakaupasta on kaunis, mutta vain ruoanlaiton harrastaja voi käydä tekemässä arkiostokset kaikki eri ruokakaupoissa. Useimmat meistä muista eivät halua tuhlata siihen aikaa, paitsi harvinaisena herkkuna. Lisäksi isoissa kaupoissa on ainakin edullisempi maine, ja suuremman kierron ansiosta tuoreempaa tavaraa.

Meidän ei siis kannata ehdottaa, että päivittäistavarakaupat kokisivat renessanssin samassa muodossa kuin missä ne olemme tunteneet. On tärkeää pyrkiä siihen, että ihmiset saavat päivittäistavaransa lähietäisyydeltä, ajamatta automarkettiin, mutta tapa jolla se tulevaisuudessa mahdollistetaan tuskin on entisenkaltainen Alepa joka toisessa korttelissa.

Yksi mahdollisuus on, että tulevaisuudessa se, mitä tunsimme joskus lähikauppana, on ennemminkin palvelupiste, joka ehkä tarjoaa laajennetun kioskin palvelut – välttämättömimmät elintarvikkeet – toimii jonkinlaisena postipisteenä, ja välittää netistä tilatut ostoskorit. Lisämaksusta sieltä voidaan kuljettaa tavarat kotiovelle, myös joustaviin aikoihin. Kaupassa voi liittyä lähiruokapiiriin, tilata eksoottiset hedelmät suoraan rahtilaivalta ja jopa välittää paikallisesti kaupungissa tuotettuja vihanneksia. ”Kaupasta” löytyy myös 3D-printteri, jolla saa saman tien mukaan erilaiset pientavarat joiden kaavat on voinut ostaa netistä tai ehkä kaupan omasta katalogista.

Samassa korttelissa on varmasti etenkin isommissa keskuistoissa myös leipomoa ja muuta pienkauppaa. Toivon mukaan myös ”korttelitaloja” joissa etätöitä voisi tehdä yhteisellä toimistolla – vision hauskimpia ehdotuksia. Mutta päivittäistavarakaupan pysyminen samana tuskin tulee tapahtumaan.

Loppujen lopuksi ehkä vain annamme termille ”päivittäistavarakauppa” uuden merkityksen. Kirjastot eivät enää ensisijaisesti lainaa kirjoja (jälleen tarkistamaton väite, mutta ymmärtääkseni etenkin isoissa keskuksissa jo puolet toiminnasta on jotain muuta kuin kirjojen lainaamista), mutta nimi on säilynyt. Kirjastot ovat myös onnistuneet pysymään ajan tasalla ja säilyttämään vetovoimansa. Jokin vastaava muutos tulee koskemaan myös päivittäistavarakauppaa, ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, osuuko oma arvaukseni lähelle.

2 ajatusta artikkelista “Tulevaisuuden kauppa

  1. Tiesitkö muuten, että oma lähikauppasi käy joka arkipäivä klo 14 tai 15 kääntymässä takapihallasi. Jos kerran on jo olemassa konsepti nimeltä K-Vankkuri, eli kauppabussi, joka Espoon laitamillakin kulkee, miksei se voisi samalla hoitaa nettitilausten kotiinkuljetuksen – vaikka sitten ilta-aikaan?

    Kylmäketju tuskin tulee siitä katkeamaan.

  2. Juuri näin. Vankkuri on erinomainen idea joka on nykymuodossaan se on Alepan ruma pikkuserkku – vielä heikompi valikoima, kalliilla, ja hyvin pienen ajankohdan kerrallaan. Tilaustoiminnalla se saataisiin fiksummaksi ja hyödynnettyä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s