Pääsykokeista ei päivääkään

Pääsykokeiden poisjättämisestä on käyty kiivasta keskustelua. Puolustajien mielestä ne poistaisivat kaikki ongelmat, nopeuttaisivat keskimääräistä valmistumista viidellä vuodella ja neutraloisivat ilmastonmuutoksen. Saatatte arvata, etten ole tällä kannalla, ja perustelen sen tässä.

Ensinnäkin, pääsykokeiden poisjättämisessä on kyse useammasta asiasta. Niistä ensimmäinen on opiskeluaikojen lyhentäminen – ei ehkä opinahjossa vietettyjen vuosien, mutta valmistuvan nuoren iän alentaminen. Toinen on ilmeisesti säästöt siinä, ettei opiskella ”turhaan” aineita joista ei valmistuta. Ministerin ehdotuksessa taustalla oli myös järjetön oikeuspäätös siitä, että pääsykokeet syrjivät osaa opiskelijoista. Pääsykokeiden poisjättäminenhän ei muka sitä tee?

Valmistuvien nuorten keski-iän alentamiseen on monia seikkoja, joista nopea opiskelun aloitus on vain yksi. Itse lähtisin esimmäisenä suitsimaan karannutta lukiomopoa: neljä vuotta on yksinkertaisesti liian pitkä aika lukiossa vetelehtimiseen. (Se, miten lukion pituutta suitsitaan, on liian pitkä aihe tämän postauksen sivujuonteeksi.) Toinen ongelma on se, että valmistumisikävertailua tehdään usein kansainvälisesti. Valitettavasti Suomessa tutkinnot ovat tyypillisesti maisterintutkintoja, ulkomailla kandeja. Vastikään teknillisillä aloilla tehty uudistus, jossa kandintutkinnosta tehdään vihdoin mahdollinen saattaa siis hyvinkin vähentään alan keskimääräistä valmistumisikää, kun kandintutkinto alkaa Suomessakin tuntua hyväksyttävämmältä.

Pääsykokeissa on eroja

Keskustelussa on ollut yksi suuri ongelma: kaikki pääsykokeet ja kaikki hyvin erityyppiset alat on niputettu yhdeksi köntäksi, jonka pääsykoesoveltuvuudesta keskustellaan. Jotkut väittävät, että pääsykokeet ovat hyödytöntä nippelitietoa, toiset että pääsykoemateriaalin pänttäämiseen kuluu hukkavuosia ja kolmannet että ne syrjivät tuoreita opiskelijoita joilla ei ole aikaa lukea yhtä paljon kuin muilla. Valitettavasti fakta on se, että joka koe ja joka tutkinto on erilainen, eikä yksikään näistä ”faktoista” ole totta suurimmalla osalla aloista.

Teknisen alan pääsykokeissa kysytään matemaattisia ja luonnontieteellisiä taitoja. Näiden osaaminen on ratkaisevan tärkeää opintojen perusoppimääränkin ymmärtämiseen. Lisäksi tuoreella ylioppilaalla on etulyöntiasema: jos matematiikan ja fysiikan on kirjoittanut hakukeväänä, niitä ei käytännössä tarvitse lukea lisää. (Monet silti lukevat – ja se sallittakoon, sillä pääsykokeiden ideanahan on myös kompensoida huonosti menneitä yo-kokeita.)

Pääsykokeet takaavat reiluuden sisäänotossa

Pääsykokeiden poistaminen olisi epäreilua monelta kantilta. Ensinnäkin, yo-kokeista tulisi suhteettoman tärkeitä: Opiskelijan loppuelämä on kiinni kuudesta tunnista yhden aineen salissa. Jos ei halua vuosikausia jatkuvaa uusintarumbaa täytyy tyllysti hyväksyä se fakta että osa opiskelijoista vain tuhlasi elämänsä lukiossa ja vetää raja vaikkapa kahteen uusintayritykseen. Jos sallii uusintarumban, lukio venyy ja opiskelujen aloittaminen siinä samalla.

Entä jos lukiossa on mennyt huonommin ja vasta loppuvaiheessa alkaa tsempata? Tällöin pääsykokeet voivat auttaa kuromaan eroa.

Paras ratkaisu on mielestäni juuri teknillisellä alalla, jossa jo kymmenen vuotta sitten (ja toivon että edelleen) oli useampi väylä sisälle. Parhaat pääsevät papereilla – tätä osuutta oppilasmassasta on kasvatettu, mikä on mielestäni aiheellista. En siis vastusta ilman pääsykokeita opiskeluun pääsemistä, vain tämän väylän tukkimista kokonaan. Suurin osa tuoreista ylioppilaista pääsee yo-todistuksen ja kokeen yhdistelmällä (haluttaessa voidaan osalla aloista tehdä niin, että suurin osa pääsee yo-todistuksella. Näin saattaa jo joillain aloilla ollakin.) Niille joilla yo-koe meni penkin alle, oli tuolloin (ainakin kaksi kaveriani pääsi tämän porsaanreiän kautta) erillinen kiintiö, joka toimi kutakuinkin niin, että kun valinta oli tehty, otettiin vielä X opiskelijan kiintiö ja poimittiin sinne järjestyksessä näin monta ei-päässyttä kokeiden paremmuusjärjestyksessä.

Teknisellä alalla on kuitenkin siinä mielessä helppoa, että siellä kriteerit ovat hyvin selkeät. Toisilla aloilla rajanveto on hankalampaa. En näe mitään syytä poistaa lääkiksen pääsykoetta – kuten moni on kertonutkin, kyseessä on yhteiskunnan kannalta halpa ratkaisu kun ns. nollannen vuoden opiskelumateriaali – lääketieteen aivan perusasiat – päntätään valmiiksi pääsykokeisiin. Epäilen, riittäisikö yhteiskunnalla varaa siirtää tämä ilmaistyö opinahjoihin veronmaksajien kustannettavaksi.

Pääsykokeet turhaa ulkolukua?

Pääasiallinen mölinä pääsykokeita vastaan on kuitenkin siinä, että ne eivät vastaa sitä mitä opiskellaan. Toistaiseksi en ole vielä keksinyt, missä kaikilla aloilla tämä väittämä pätee. Kielitieteelliseen luetaan kielitieteen perusteita. Taikkiin lähetetään harjoitustöitä ja piirretään pääsykokeissa. Oikeustieteeseen luetaan iso läjä puisevia kirjoja, joista suurin osa ilmeisesti liittyy alaan – ja vaikka eivät liittyisikään, olen antanut itselleni kertoa että pääsykokeen mittaamat perslihakset korreloivat vahvasti tutkinnon suorittamiseen vaadittavien perslihasten kanssa. Kieliä lukemaan hakevan tulee osata – tadaa – kieliä.

Tästä listasta oikeastaan vain jälkimmäinen on sellainen, jossa märkäkorvainen abi on selvästi huonommassa asemassa: kieliä lukemaan hakeneet ystäväni ovat todistaneet, että yllättävän moni sinne hakenut on treenannut kielitaitoaan jo ulkomailla tai on muuten koulun kieliä paremmassa asemassa. Kieliä lukemaan siis voisi ehkä lisätä yo-kokeen arvosanan perusteella hakijoita: tässä lienee ongelmana se, että ylimpäänkin tasoon mahtuva varianssi on melkoinen, kielikokeet kun pakostakin ovat melko lällyjä (siis siinä mielessä, että koulussa ei mitenkään ehdi päästä kovin alkuperäiselle tasolle kielitaidossa ja puolikin vuotta kielen parissa ulkomailla tuo samantasoiselle opiskelijalle mielettömän suuren edun).

Jäljelle jäävät sosiologiat, valtio-opit ja muut humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat: näille toki voisi lisätä yo-todistuksella sisään pääsevien määrää, mutta epäilen myös ettei niidenkään pääsykoekirja aiheeseen liittymätöntä dataa ole. Jos tästä ollaan huolissaan, annetaan siitä hyvästä pari ilmaista opintoviikkoa sisään päässeille.

Lisäksi melkein joka opinahjossa otetaan sopivat yo-arvosanat jo huomioon (ja näiden painoarvoa on nyt uudistunen reaalin myötä helpompi lisätä.) Minua kiinnostaisikin nähdä tilastoa, mitkä ovat prosentit pelkällä yo-kokeella sisään päässeistä?

Mitä tulee ajatukseen, että opiskelemaan pääsisi suoraan ja karsinnat tehtäisiin vasta yliopistossa: tätä ns. Ranskan mallia kritisoinkin jo Soininvaaran blogissa, mutta kertaan tässä lyhyesti: se on kallista, opiskelijat saavat surkeaa opetusta, ja jos eivät pääse jatkamaan opintojaan, he hukkaavat enemmän aikaa kuin pääsykokeisiin lukemalla. Lisäksi liian helppo sisäänpääsy merkitsee usein sitä, että mennään ko. opiskelupaikkaan vain hengaamaan ”parempaa paikkaa” odotellessa. Toisaalta väärätkin valinnat on sallittava – joskus tekee hyvää kokeilla useampaa alaa.

Sinänsä ajatus helpottuneesta valinnasta, helpommasta yhteishausta ja yo-kokeen painoarvon lisäämisestä ei ole huono. Pääsykokeita ei kuitenkaan missään nimessä tule kokonaan poistaa, koska tällöin tipautetaan kelkasta iso osa nuoria, joilla tulevaisuus ei ole ollut vielä selvillä 16-vuotiaana.

4 ajatusta artikkelista “Pääsykokeista ei päivääkään

  1. Suomessa oli vielä 90-luvun puoliväliin asti erinomainen järjestelmä, joka suitsi lukion pituutta tehokkaasti kolmeen vuoteen. Sen nimi oli lukio.

    Olen antanut ymmärtää, että sittemmin tämä järjestelmä on romutettu tuomalla mukaan kuvioihin yliopistoista tuttu ”vapaus, velttous ja tasa-arvo” luokattoman lukion muodossa – täysin turhaan.

    Soininvaaran blogauksen kommentit olivat muuten suurelta osin timangia, kiitos linkistä!

  2. Ja jatketaan vielä aamulehden uutisen kommentointia: on täyttä utopiaa, että valtion tänä vuonna käynnistämä IT-projekti olisi täysimittaisesti käytössä vuonna 2013. Katsokaapa vaikka mitä tapahtui yliopistojen yhteiselle OODI-tietojärjestelmälle.

    Tai eduskunnan uudelle tietojärjestelmälle.

    Tai AKT:n uudelle tietojärjestelmälle, joka tosin taitaa olla ollut työn alla jo niin kauan, että eipä sitä paljon uudeksi voi enää sanoa.

  3. Tykkäsin itse kyllä vapaudesta ja velttoudesta. Tasa-arvostahan lukiossa ei ollut kyse, me ”hyvät oppilaat” saimme aivan käsittämättömiä erivapauksia (en tehnyt lukioaikana pahemmin läksyjä, olin koulutunneilla läsnä vähän miten sattuu jne).

    Mutta joku roti on oltava. Vaikka valinnanvaraa olisikin, jotain suitsia pitää laittaa sille, kauanko lukiossa voi viettää. Ongelmana on myös asenneilmaston muutos: enää ei ole edes oikein painetta kolmessa vuodessa valmistumiseen kun sosiaalinen paine on pienentynyt.

    Kovasti on myös valiteltu sitä, että lukiossa on vain liikaa tekemistä. Pitäisi opettaa ensinnäkin valitsemaan niitä kursseja niin, että ensisijaisesti kuitenkin luetaan niitä valmistumisen kannalta tärkeitä kursseja ja suoritetaan haahuilu pääosin iltaisin ja viikonloppuisin – ja ohjata ei-akateemisesti suuntautuneet oppilaat sinne minne he kuuluvat eli ammattikouluun.

    Onneksi ammattikoulun arvostus on ollut viimein kasvussa. Tarvitsemme fiksuja ihmisiä myös tekemään oikeita töitä.

  4. Todellakin hybridimalli on mielestäni paras ratkaisu. Ja kiitos kanssa linkistä Osmon blogiin, kommentoin sinne itsekin!

    Vapaus ja velttous luokattomassa lukiossa oli kyllä parasta, ja kyllä ainakin mulla se mahdollisti kirjoittamisen käytännössä 2,5 vuoteen ja nopeutti siis yliopistoon siirtymistä vuodella (2,5 siis jos sitä vaihto-oppilasvuotta ei lasketa mukaan). Mutta jotain rajoja pitäisi tosiaan asettaa, 4 vuotta lukiossa vain perustelluista syistä.

    Ongelma varmaan on, että siirryttäessä luokattomaan lukioon opinto-ohjaukseen kohdistui ihan uudenlaisia vaatimuksia, joita ei ole osattu ottaa huomioon. Opinto-ohjauksen mahdollisuus ei riitä, kun usein ne jotka siitä ohjauksesta hyötyisivät eivät osaa sinne itse hakeutua. Itsehän kävin vain opolle kertomassa, että olen sitten lähdössä Ranskaan yliopistoon, ja se vain ihmetteli että ai onko sellainenkin mahdollista 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s