Hesarissa nostettiin esille tärkeä asia, josta olin taannoin lyhyesti maininnutkin raaka-aineiden riittävyyttä käsittelevässä postauksessani. Artikkeli Fosforin haaskaus lopetettava oli paitsi asiallinen katsaus fosforin saatavuuteen, riittävyyteen ja nykyiseen käyttöön myös selvä kannanotto järkevän käytön puolesta.  Kissaa on nostettu pöydälle muulloinkin: mm. taannoinen Paska juttu avoimesti ihmetteli sitä, miten voimme vieläkin kuvitella, että meillä olisi varaa jättää käyttämättä liki korvaamaton ihmisjäte. Ohjelmasta jäi mieleen mm. huomio, että ihmisen tuottamalla jätöksellä voidaan lannoittaa kaikki hänen tarvitsemansa ruoka.

Nykyiselläänkään ei tarvittaisi lisäravinteita peltoon, jos osattaisiin hyödyntää karjan jäte täysipainoisesti. Karjanhoidon  ja viljanviljelyn maantieteellinen etääntyminen toisistaan on (tässäkin) suhteessa järjetöntä. Ylipäätään fosfori tulisi saada takaisin kiertoon – normaalissa luonnon kiertokulussa fosfori kiertää kymmeniä kertoja ennen valumistaan meren pohjakerroksiin, nykyisellään roudaamme sen kertalannoituksen jälkeen kaatopaikalle.

Painostakaamme poliitikkoja tässäkin asiassa. Jätehuolto ei kuulosta miellyttävältä, mutta on merkittävästi tärkeämpi asia pitkällä aikavälillä kuin kunnan uusi kuplahalli. Artikkelissa ehdotettiin mm. jäteveden kierrätystä ja jätösten erottelua harmaavesistä. Nämä olisivat järkeviä ratkaisuja, ja toteutettavissa nykyinfralla – aiempien vuosisatojen takainen jätösten roudaaminen hevoskärryillä ympäryspelloille kun ei enää ole toteuttamiskelpoinen.