Päätin viime viikolla testata, onko Hesarin uudesta Teema-sarjasta mihinkään. Ostin kaksi numeroa, aiheiltaan Kapitalismi ja Itämeri. Täytyy myöntää että etenkin kapitalismi-osuuden suhteen olin melko skeptinen, ja se ei muutaman jutun jälkeen vaikutakaan erityisen konkreettiselta vaan sisältää enemmänkin  pohdiskelua siitä, mihin tässä ollaan menossa. Jos talouskriisiä on uutisista seurannut, mitään hirveän uutta lehdestä ei saa irti, joskin se on ihan mukavaa viihdykettä. Itämeri-osuuteen en ole vielä tutustunut, mutta tiedän aiheesta sen verran vähemmän että odotukset ovat suuremmat.

Kapitalismi-lehdessä on mm. koottu aikajanaksi kapitalistisen yhteiskunnan syntyä ja joitain kiinnostavia tilastoja. Näihin tilastoihin kiinnitin huomiota. Mainitsin aiemmassa jutussa maatalouden lannoitteista, että suurin osa keinolannoitteiden raaka-aineista louhitaan maaperästä tai jalostetaan maakaasusta. Näin ollen ne ovat rajallisia luonnonvaroja jotka ennen pitkää loppuvat. Taulukossa oli annettu odotusarvoja sille, kuinka pitkäksi aikaa kutakin raaka-ainetta riittää nykyisellä tahdilla. Lannoitteisiin ja rehuun käytetty fosfori esim. loppuu nykytietämyksen mukaan 345 vuoden päästä.

Kolme ja puoli sataa vuotta kuulostaa isolta määrältä. Ei siis hätää? Raflaavampia olivatkin muutamat muut aineet. LCD-näyttöjen suosio lienee aiheuttanut sen, että niiden raaka-aineena käytetty indium loppuu 13 vuodessa. Olin kuvitellut hopeaa olevan maaperässä vielä vaikka kuinka, mutta tuon taulukon mukaan sitä riittää enää 29 vuodeksi. Kultaa sentään nykytahdilla saa vielä 45 vuoden päästä. Kaikkiaan taulukossa mainituista 15 alkuaineesta 10 loppuu sadan vuoden kuluessa.

Kun koetin googletella jotain internet-lähdettä raaka-aineiden riittävyydestä, osuin mm. 2007 julkaistuun Tekniikka&Talouden artikkeliin, jossa puhuttiin ehtyvistä raaka-ainevaroista. Juhtun pohjalla oli Marianne Heroldin väitöskirja, jossa hän tutki elektroniikan kierrätystä. Jos aiheesta jotain positiivista etsi, niin osa tietokonevalmistajista jo uudelleenkäyttää vanhat koneensa raaka-aineena. Tonnissa elektroniikkaromua on jo enemmän kultaa kuin 17 tonnissa malmia.

Kenties jo lähitulevaisuudessa kaatopaikoista tulee kultaakin arvokkaampia raaka-ainelähteitä?