Korkotaso, inflaatio, työttömyys

Talouden mittarit ja ohjaustavat ovat jännittäviä. Ne ja niiden vaikutukset ovat myös useimmille tuntemattomia ja (aidon epäeksaktin tieteen tavoin) jossain määrin epävarmoja. Olen lueskellut korkotason vaikutuksista, ja koetan tässä summata mitä niistä on jäänyt käteen.

Korkotaso, inflaatio ja työttömyys liittyvät toisiinsa monella yllättävällä tavalla. Keskuspankkien keskeinen vaikutusmahdollisuus talouteen on ohjauskoron kautta: tällä on joitain vaikutuksia talouteen, vaikka se ei olekaan ihmeresepti (kuten vielä jokin aika sitten USA:ssa uskottiin).

Jos korkotasoa nostetaan, inflaation riski pienenee. Vastaavasti inflaatio kasvaa, mikäli korkotasoa lasketaan. Nollakorko ei siis ole järkevä, koska se kiihdyttää inflaatiota.

Toinen merkittävä seikka, mihin korkotaso vaikuttaa, on työttömyys. Jos korkotasoa nostetaan, se vaikuttaa työttömyyteen (lyhyellä, muutamien vuosien aikavälillä) kasvattavasti. Vastaavasti korkojen alentaminen alentaa työttömyyttä.

Nämä kaksi suhdelukua liittyvät siihen, kuinka paljon investointeja uskalletaan tehdä – lainaa kun on helpompi ottaa matalalla korkotasolla.

Talouden perusoppikirjoissa puhutaan ns. Phillipsin säännöstä. Inflaatio ja työttömyys ovat, kuten edellisestäkin saattoi päätellä, lyhyellä aikavälilläkäänteisesti sidottuja toisiinsa, eli inflaation kasvaessa työttömyys vähenee ja päinvastoin. Eri maiden inflaatio- ja työttömyystilastoja seuraamalla viisaat taloustieteilijät ovat päätelleet että on olemassa tietty kynnysarvo, Non-Accelerating Inflation Rate of Unemployment eli tuttavallisemmin NAIRU, joka on saatu arvioitua kutakuinkin 5,5-6% tienoille. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työttömyyttä ei ole talousteorian mukaan edes mahdollista saada pienemmäksi kuin tuo arvo ilman, että inflaatio kiihtyy. Täystyöllisyys on jo siis terminä mahdottomuus, vaikka sitä joku poliitikko joskus pyrkisikin väläyttelemään. (Toki tuo arvo ei kerro paljoakaan yksilön työllistymismahdollisuudesta: optimaalista olisi jos politiikan keinoin yksittäisen ihmisen työttömyysjaksot saataisiin pysymään mahdollisimman lyhyinä.)

Poikkeusesimerkkikin Phillipsin säännölle löytyy lähihistoriasta: 2000-luvun USA:n osake- ja asuntobuumien aikoina Greenspan onnistui hetkeksi tekemään mahdottoman, yhtäaikaisesti laskemaan korkotason, vähentämään työttömyyttä ja pitämään inflaation kurissa. (Asuntoihin tuo ei luonnollisesti toiminut. Ja Greenspanillakin taisi olla asian kanssa vähemmän tekemistä kuin tuohon aikaan haluttiin uskoa.) NAIRU ei siis ole vedenpitävä teoria vaan mittaustuloksista tehty hypoteesi, joka on pääosan aikaa näyttänyt pitävän kutakuinkin paikkansa.

Näistä lukemista kuitenkin seuraa lisää makrotaloudellista hyvää. Bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on talousteorian mukaan suoraan verrannollinen tuottavuuden kasvuun. Edelleen tilastoja seuraamalla on havaittu, että mikäli BKT kasvaa nopeammin kuin 2,5%, työttömyys vähenee. BKT:n kasvaessa hitaammin työttömyys kasvaa. (Kiinassa tämä sama lukema on 8% valtavan väestönkasvun vuoksi!) Kun muistetaan edeltävät säännöt inflaatiosta jatyöttömyydestä, voidaan päätellä että mikäli BKT kasvaa 2,5% nopeammin, inflaatio kiihtyy. Valtava talouskasvu ei siis ole mahdollista tai edes suotavaa. Lisäksi talouskasvu ja hintojen stabiilius (suomeksi nollainflaatio) eivät tämän mukaan ole yhtäaikaisesti mahdollisia.

Näitä laskelmia Paul Krugman käytti perustellessaan Accidental Theorist-esseekokoelmassaan, miksi joidenkin poliitikkojen tavoittelema 4% vuotuinen kasvu on mahdoton. Näistä näkee myös hieman, mihin kaikkeen keskuspankki voi ohjauskorollaan (ehkä) vaikuttaa. Silti aina voi tulla sellainen taloustilanne että vanhat keinot eivät pure: USA:ssa pidettiin korkotasoa pitkään keinotekoisen alhaisena ja kiihdytettiin talouskuplaa. Nyt elvytettäessä huidellaan jo nollan tietämissä eikä vaikutus talouteen ole vieläkään selvä. (Muistelen juuri lukeneeni että USA:ssa FED tai vastaava taho on laskenut että koron pitäisi olla jo -5% jotta vaikutukset näkyisivät. Valitettavasti en muista lähdettä.)

En kyllä sivumennen sanoen ymmärrä, miksi pieni inflaatio olisi pahasta. Sitä ei nykyään ehkä muutenkaan pidetä niin suurena mörkönä kuin takavuosina. Aihetta ehdin toivon mukaan puida myöhemmin. Lisäksi kesken jäävät pohdinnat talouskasvusta, jatkuvan kasvun mahdollisuudesta ja talouskasvun monista mittareista. Näistä ehdin toivon mukaan kirjoittaa lisää.

2 ajatusta artikkelista “Korkotaso, inflaatio, työttömyys

  1. Phillipin kurvi on jo todistettu vääräksi, teoriassa tämän teki milton friedman. Ja käytännössä se tapahui USA:ssa 80 luvulla. Rahaa luomalla ei voi luoda oikeaa työttömyyttä tai taloudellista kasvua. Paul Krugman on er imielä, mutta hän onkin aina väärässä.

    Työttömyys kyllä pienenee korkojen (inflaation) myötä, koska ihmiset tekevät kaikkia P*** investointeja. Vaan sitten kun huomataan, että raha olikin printattu tyhjästä ja investoinnit olivatkin huonoja niin tulee ns. ”krapula” ja massiivinen lama ja työttömyys. Näin kävi 2. huonoimmalle FED tuolimiehelle Greenspanille (Huonoin on nykyinen FED bernanke).

    Greenspan ei onnistunut kitkemään inflaatiota; se olisi mahdotonta. Ei ole mahdollista samanaikaisesti tehdä inflaatiota (eli luoda rahaa -> korot maahan) ja olla tekemättä inflaatiota. Inflaatio näkyi juuri asuntomarketissa.

    Korothan muuten nousee loppujen lopuksi jokatapauksessa eli KP:t eivät voi vaikutaa pitkäaikaiseen korkoon. Lyhytaikaiseen he voivat vaikuttaa, mutta se on taloudelle huono asia, koska silloin tehdään investointeja, joka ei ole kannattavia. Sitten kun korot nousee niin tulee krapula.

    Miksi KP ei pysty pitämään korkoja maassa? Koska korot pistetään maahan luomalla rahaa; ja jos rahaa luodaan kokoajan lisää niin inflaatio olettamukset kasvaa, joka pakottaa korot ylös. Näin ollen KP on pakko antaa suuremmille koroille periksi, ja ne taas hävittävät kaikki pienien korkojen luomat turhat työpaikat. Sitten talous voi puhdistautua tai kuten USA:ssa ottaa uuden kierroksen.

    Ja oikeilla marketeillahan korkot menee rahan kysynnän ja tarjonnan mukaan. KP vaan heittää tämän talouden kasvun kannalta vitaalin balanssin syrjään printtaamalla rahaa tyhjästä.

    USA:ssa on juuri tämä inflaationisti ajattelu suosiossa (onneksi euroopassa ollaan edes vähän viisaampia). USA onkin ajattelutapansa takia nyt konkurssissa. Tällä kertaa he printtaavat rahaa vain velan maksun takia; eikä työttömyyden kitkemiseksi. Hyperinflaationaatio on tällä hetkellä max 5 vuoden päässä.

    Oikeat hyvät työpaikat voivat nousta vain oikeista säästöistä. Inflaatiolla vaan aiheutetaan kuplia ja huonoja työpaikkoja. Työpaikkoja saadaan lamassa lisää kun säästöt kasvaa (korot laskee) ja saadaan uusia hyviä sijoituksia, ei rahaa printtaamalla.

  2. Ainiin unohdin viellä kertoa, että miksi vaikuttaa, että inflaatio aikana työttömyys on pienempi?

    No koska silloin kun on inflaatiota ollaan normaalilla kultastandardilla noususuhdanteessa. Rahan kysyntä laskee ja kieronopeus nousee (”inflaatio” – ei kuitenkaan sama asia kun KP aiheuttama rahan LUONTI). Ihmiset ovat saaneet laman takaisista säästöistä, jotka ovat kertyneet rahan kysynnän ja huonojen työpaikkojen konkurssien myötä työpaikat. Talous pyörii taas hyvin.

    Sitten jossain vaiheessa voidaan taas todeta, että investoinnit olikin P*** tulee lama, rahan kysyntä nousee (epävarma tulevaisuus – ”deflaatio”), säästöt siis kasvavat, yritykset menee konkursssiin, työvoimaa on saaavilla uusia investointeja varten -> uusi mahdollisuus paremmille yrityksille. Jos aletaan KP kautta tekohenhittämään noita huonoja investointeja niin silloin talous on tulevaisuuden kannalta huonossa asemassa, vaikka BKT voisi noustakkin, koska rahan kiertonopeus lisääntyy inflaatiota luodessa.

    Kuplillaan keskuspankit aiheuttavat kaikkein pahimmat lamat, koska investoinnit, jotka perustuvat alle marketin oleviin korkoihin(= printattuun rahaan) epäonnistuvat.

    Ja tosiaan se, että silloin kun inflaatiota on jonkin verran on vähän työttömyyttä ei tarkoita, että rahaa printtaamalla voidaan saada sama aikaan. Nimittäin tuo nousu suhdanne skenaario(inflaatio) on SEURAUS hyvästä taloudesta ei sen SYY.

    USA:ssa kohta opitaan tämä totuus vaikealla tavalla. Toivottavasti tulos on kultastandardi ettei joudu katsomaan noita KP ”valuutta sotia” (= sota jossa tapetaan omat ihmiset).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s