Hesarin pääkirjoituksessa 31.1 arvioidaan hallituksen elvytyspakettia. En löytänyt valitettavasti tarkempaa lähdettä paketille (eduskunnan sivuilta löytyisi tarkempaa tietoa, mutta löytämäni asiakirjat eivät ole kovin miellyttäviä lukea).

Veronkevennyksistä oli jo sovittu alkuperäisessä budjetissa, ennen tätä pakettia. Olen hieman skeptinen omalta osaltani moisen tehokkuudesta (lähinnä tuloveron – esim. ruoan arvonlisäveron alennus saattaa olla järkevääkin mikäli se siirtyy hintoihin edes osittain). Kun miettii, mitä  kriteerejä elvytykselle tulisi laittaa, niin kaksi asiaa ovat päällimmäisenä: että elvytyksellä on selvä vaikutus talouden piristymiseen ja/tai työllisyyteen, sekä se, että siitä ei seuraa kohtuutonta laskua tulevaisuudessa maksettavaksi (eli rahaa käytetään vain elvytysperiodin aikana eikä siitä jää pysyvää kulunkia nousukaudelle). Näistä ensimmäisen vaikutuksista kiistellään ja toinen on ilmiselvästi pielessä elleivät kevennykset jää tilapäisiksi.

Luin joitain viikkoja sitten erinomaisen jutun (HS 18.1.2009 Verojen alentaminen ei tepsi taantumaan) jossa neljä kansantaloustieteen professoria esittivät järkevänoloisia perusteluja sille, miksi veronkevennykset eivät toimi. Etenkin suurituloisten veronkevennykset tuomittiin tehottomaksi, sen sijaan suositeltiin menoelvytystä. Toisaalta osa suositteli veronkevennyksiä muussa muodossa, esim. palvelujen arvonlisäveron laskua.

Toisenlaisiakin näkemyksiä esitetään: HS:n 24.11 julkaistun jutun mukaan jotkut tutkimuslaitokset ovat laskeneet, että veronkevennykset toimivat, kunhan verot korotetaan ennalleen kolmen vuoden sisään – tällainen lähestymistapa korjaisi tuon pysyvän kuluerän ongelman. Valitettavasti tutkimuksia tai tutkimuslaitoksia ei nimetty artikkelissa.

Kaikkein fiksuintahan olisi käyttää rahaa sellaisiin investointeihin, jotka maksavat itseään takaisin tulevaisuudessa. Homekoulujen korjaus säästänee jo terveyskuluja ja mahdollistaa turvallisen kouluympäristön. Tällaisen vaikutusta voi olla hankala laskea rahallisesti, mutta maalaisjärjellä varustettu ihminen ymmärtänee lapsiin ja terveyteen ”sijoittamisen” arvon. Ehkä hienoin esimerkki tämänkaltaisesta elvytyksestä on itse asiassa USA:n elvytyspaketista löytyvä korvamerkintä valtion kiinteistöjen energiatehokkuuden lisäämisestä. Investointi vähentää energiankulutusta ja maan öljyriippuvuutta, ja kaiken huipuksi maksaa itsensä takaisin järjellisessä ajassa säästettyinä energiakuluina! Ei ihmekään että näin hyvää asiaa vastustamaan löytyi joku republikaani.

Kela-maksun poisto kuulostaa hivenen ihmeelliseltä. Vaikuttaisiko se todella yritysten kuluihin irtisanomisia vähentävästi tai työllisyyttä lisäävästi… Toisaalta sen rahoitus kuulostaa hyvältä: energia- ja ympäristöverojen korotus (joka tosin otetaan käsittelyyn vasta parin kuukauden päästä) johtanee ennen pitkää yritysten energiankulutuksen vähentämiseen ja muihinkin ympäristön kehittämisratkaisuihin. Myös tutkimukseen ja kehitykseen pyritään satsaamaan niin, että näitä kuluja voidaan vähentää verotuksessa entistä reilummin lähiaikoina – tämä voisi korreloida uusien ympäristöratkaisujen kehittämisen kanssa nyt kun siihen on saatu kimmoke.