Matkustaa lasten kanssa: Missä majoittua?

Postaus on osa kesälomareissun innoittamana aloittamaani blogaussarjaa lasten kanssa matkustamisesta. Sarjan toisessa osassa puhutaan liikkumisesta.

Joskus muinaisessa nuoruudessani matkoilla oli vain kolme majoitustapaa: hostelli, leirintäalue tai kavereiden sohvalla nukkuminen. Nyt näiden rinnalle on alkanut tulla vaihtoehtoja AirBnbstä sohvasurffaukseen. Lasten kanssa sohvasurffaus ei ehkä toimi, mutta kaverin sohva ei toisaalta ole ollenkaan hullumpi vaihtoehto. Kunhan muistat tarjota omaasi vastapalvelukseksi.

Kotimajoitus (Airbnb ja muut kotivuokrapaikat)

Hyvä vaihtoehto hotellille on kotimajoitus. Tutustuin AirBnB:hen ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, kun kävimme ystävän kanssa Kööpenhaminassa. Mukana oli silloin seitsenkuinen nuorempi ja kotimajoitus osoittautui nappivalinnaksi juuri pikaryömimisestä innostuneelle taaperolle. Kutsuimme paikkakunnalla asuvia tuttuja syömään ja pystyimme ottamaan kaupungin haltuun rauhallisempaa tahtia, hotellia halvemmasta sataneliöisestä ullakkokämpästä kun ei todellakaan ollut mihinkään kiire.

Tällä kertaa olimme Pariisissa airbnb:n kautta varatussa kolmiossa, ja niin keittiö, erilliset makuuhuoneet kuin pesukonekin tulivat tarpeeseen. Pariisi on kallis, ja näin olivat myös Airbnb:n kodit: säästöä tuli kuitenkin paljon hotelliin verrattuna. Muitakin kotimajoitusvaihtoehtoja, ihan perinteisten vuokrafirmojenkin kautta on paljon: ensi kesäksi suunnittelimme, että voisi varata jostain isommankin talon ja pyytää mukaan useampia ystäviä.

Hotelli vai huoneistohotelli?

Hotellit ovat mukavia, mutta lasten kanssa usein helpointa on valita jokin kodinomaisempi majoitus. Hotellissa ei ole ruoanlaittomahdollisuuksia, ja lasten kanssa halutaan usein ainakin puoleltapäivin lepäillä jonkin aikaa. Emme myöskään halua olla päivän jokaista tuntia menossa, ja usein ahdas, yhden huoneen hotellihuone alkaa ahdistaa vaikka kuinka siisti olisikin. Myöskään hintaa ei voi jättää huomioitta: lasten täytettyä kaksi alkavat erilaiset lisäkulut nousta niin matkalippujen, sisäänpääsymaksujen kuin ruokakulujenkin myötä. Hotellit ovat usein vaihtoehdoista paitsi tylsempiä myös tyyriimpiä. Viime reissulla yövyimme “oikeassa” hotellissa vain viimeisen yön ennen lentoa. Myöhäinen varaus edellispäivänä takasi myös huokean hinnan, vaikka se tarkoittikin pientä riskinottoa yösijan suhteen. Oli mukavaa, ettei ennen lentoa tarvinnut miettiä asunnon siivoamista tai aamupalajärjestelyjä.

Huoneistohotelli

Lyonissa testasimme voisiko saada yhdistettyä kahden tavan parhaat puolet ja varasimme huoneistohotellin. Paikka ei ollut lähellekään yhtä mukava kuin mikään muu matkalla käytetty muoto, mikä johtui ehkä myös edullisesta hinnasta ja myöhäisestä, Saksan puolella tehdystä varauksesta. Huoneistohotelleissa riippuu aika paljon tuurista, mikä toimii – omamme oli siisti, muttei erityinen ja keittiö oli hyvin pieni, ruokatilakin oikeastaan kahdelle tarkoitettu. Noin muuten tilaa onneksi oli mukavasti neljälle.

Ystävien ja sukulaisten luona majoittuminen

Lasten kanssa olemme usein yöpyneet ystävien ja sukulaisten luona, ja nytkin olimme matkan puolivälissä ystävien luona Saksan puolella. Ystävien ja sukulaisten luona yöpymisessä on monta hyvää puolta: lasten kanssa ei voi suhata jatkuvasti edes takaisin nähtävyyksiä katselemassa joten lepoaikaa on oltava. Oikeassa kodissa on lastenkin helppo sujahtaa omiin leikkeihinsä. Vielä parempi on, jos talossa on ennestään lapsia, joiden lelujen uutuudenviehätys kantaa todennäköisesti koko reissun ajan.

Osan aterioista voi kokata ja syödä kotosalla ja isäntäväki osaa usein kertoa, minne matkalaisten kannattaa suunnata. Tämän lisäksi parastahan on myös nähdä pitkästä aikaa ystäviä ja sukulaisia: matkustus omalla porukalla on omalla tavallaan kuplassa elämistä, kun taas illanvietto ystävien seurassa virkistää mieltä aivan toisella tavalla. Olemmekin varsinkin lasten saamisen jälkeen käyneet lähes joka lomalla myös tapaamassa ystäviä. Saksassakin kävimme pari kertaa koko porukalla ulkona syömässä, mutta yhtenä iltana kutsuimme kaikki saman katon alle ja kokkasimme itse. Oli luksusta sekin, että sai käydä paikallisessa marketissa ostamassa tuoreita vihanneksia, kokeilla uusia reseptejä ja viettää keittiössä ilman kiirettä hyvän seuran ja viinin kera useamman tunnin.

Ongelmallisintahan vierailussa toisten kotona on vain se, kuinka kauan se kestää ja kuinka paljon isäntäväkeä tulee auttaa tai vaivata. Ensimmäisellä perhelomallamme Japaniin, nuorimmaisen ollessa vasta kymmenkuinen, emme saaneet tasapainoa ihan kuntoon: jetlagi vaivasi vanhempia loman puoleenväliin joten olimme vieraina aika apaattisia ja pienen sairastelun vuoksi hyvä suunnitelma painua osaksi lomaa oikeaan hotelliin peruuntui. Onneksi olemme saaneet maksettua velkoja takaisin jo pariin otteeseen, joskaan en tiedä onnistummeko ikinä korvaamaan kaikkia niitä maukkaita paikaillisia ruokia joita emäntä meille matkalla kokkasi. (Tämä olkoon vinkkinä, meille saa tulla kolmannenkin kerran.;)

Summa summarum: Lapset sopeutuvat hyvin moniin paikkoihin. Tärkeämpää kuin majoituksen tyyppi on muutama perusasia: se, että lapsilla on aikaa leikkiä rauhassa, päästä olennaisiin paikkoihin kuten puistoihin ja leikkipuistoon, ja että jonkinlainen rytmi säilyy (joskin kyllä se meilläkin reissun aikana pikku hiljaa siirtyi normaalia myöhemmäksi.) Kodinomaisempi majoitus ja mahdollisuus laittaa edes vähän ruokaa itse auttaa kuitenkin koko perhettä rentoutumaan ja säästää myös rahaa. Tärkeintä on kuitenkin saada tauko rutiineista – niin että päivän rakenne saadaan kuitenkin lasten kanssa pysymään riittävän hyvin kasassa..

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s