Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttiin tänään Keran alueen osayleiskaava nähtäville. Olen erittäin tyytyväinen kaavaan ja sen huolelliseen valmisteluun: esitetyt vaihtoehdot vaikuttavat hyviltä ja pohdituilta. Ne myös ottavat erittäin hyvin huomioon lautakunnan linjaukset: kaupunkimainen, mutta ei korkean rakentamisen alue, jonka keskusta on käveltävä, jossa viheralueet on otettu huomioon ja alueen historia näkyy.

Alueen historiaa on otettu valmistelussa hyvin huomioon mm. vaihtoehdoilla, joissa vanha tiilitehdas ja kaarihalli säilytetään.

Kannatan itse lämpimästi tiilitehtaan säilyttämistä riippumatta vaihtoehdosta, jonka lopulta toteutamme. Tästä linjataan Keran palatessa lautakuntaan syksyllä nähtävilläolon jälkeen. Ohessa on kuva vanhasta tehtaasta, joka siis on nykyisellään peitetty aaltopeltiin.

Tony Hagerlundin arkistoista löytynyt kuva vanhasta tehtaasta.

Viheryhteyksiin on kiinnitetty huomiota. Erityisen hyvä on, että alueella on myös kaupunkipuistoja. Alueelta tulee päästä lenkille myös keskustan ulkopuolelle vihersormien kautta – tämä parantaa varmasti alueen viihtyvyyttä ja asukkaiden terveyttä.

Lautakunta oli antanut alunperin vähän liiankin rempseät linjaukset: asukkaita 7000-14000. Tämä oli kuitenkin otettu valmisteluvaihtoehdoissa hyvin huomioon käyttämällä työpaikkamääriä säätövarana. Vaihtoehtoja oli kolme, joista ensimmäisessä oli 7000 asukasta ja 12000 työpaikkaa, toisessa 14000 asukasta ja 8000 työpaikkaa ja kolmannessa molempia 10000. Kaikissa oli kävelykeskusta ja huolella suunnitellut puistot.

Nähtäville menivät kaikki vaihtoehdot, mikä on hyvä tapa saada palautetta. Kuitenkin vaihtoehdoista VE2 ja VE3 vaikuttavat parhailta. VE1 sisältää hieman liian vähän asumista, jotta se pystyisi ylläpitämään palveluja yhtä hyvin kuin kaksi muuta vaihtoehtoa. VE2:ssa hyvää on etenkin isoin kävelykeskusta, VE3:ssa sekoittunut maankäyttö joka korostui bulevardiratkaisussa Kutojantien varrella.

Keran luonnoksia, vaihtoehto 2

Kerasta on linjattu etenkin keskusta-alueella kävelyyn ja pyöräilyyn panostava kaupunginosa. Tätä tulee tukea, ja Keran alue olsiikin mainio paikka toteuttaa alueen läpiajoon tasoerotellut, yksisuuntaiset pyörätiet mm. Kutojantien varrelle. Testasin tätä mallia juuri muutama viikko sitten Kööpenhaminassa, ja ilahduin suuresti siitä, miten fiksusti tehty infra selkeytti liikenteen pelisääntöjä ja näin lisäsi entisestään turvallisuutta. Espoossakin on keskusteltu nyt siitä, miten saadaan liikenne, myös kasvava pyöräliikenne turvalliseksi. Vastaus on kohdella pyöräilyä kuin liikennettä ja ohjata liikennekäyttäytymistä sitä tukevalla infrastruktuurilla.

Pieni kysymysmerkki on vielä alueen lopullinen asukasmäärä. VE2:ssa korttelitehokkuus on isoimmillaan laskettu olevan 3,5. Kysyin, miten korkeaa rakentamista se vaatisi. Valmistelijan vastaus oli, että se olisi mahdollista hoitaa korkeintaan 12-kerroksisilla kortteleilla. Nämä ovat liian korkeita umpikorttelimallin, ja voi olla ettei nyt esitettyihin asukaslukuihin aivan päästä. Taloudelliset laskelmat on siis syytä tehdä myös hivenen pienemmillä asukasmäärillä.
Sinänsä hotelli Torni-tyyppinen ratkaisu, jossa jostain kulmasta nousisi jopa 12-kerroksinen rakennus ei välttämättä olisi mahdoton. Sen ei tule kuitenkaan olla ratkaisun lähtökohta tai kaikkialle monistettava malli, kun lautakunta on erikseen evästänyt alueella haettavan nimenomaan keskustamaista, tiivistä muttei korkeaa rakentamista.

Alustavien arvioiden mukaan OYK on valmis 2017 ja sen rinnalla viedään loppuvaiheessa eteenpäin myös asemakaavoja, joista ensimmäiset valmistuisivat 2018-2019. Itse näkisin tämän Espoon tärkeimpinä kaavahankkeina, jota tulee priorisoida muiden isojen hankkeiden edelle.