Valtuuston kokous saatiin tänään aloittaa ilman minua. Varajäsen Päivi Salli pääsi paikalle tuuraamaan kun hoidin pahemmaksi äitynyttä flunssaa kotona. Vaihdoimme kuitenkin vuoroa kokoustauolla: Burana auttoi sekä pää- että lihassärkyyn ja väsymys hoitui onneksi sopivalla määrällä adrenaliinia.

Valtuustossa oli alkukokouksesta lähinnä nimitysasioita sekä enemmän puheenvuoroja kirvoittanut talousarviokeskustelu. Pääsin paikalle jo keskustelun loppupuolella ja kuuntelin puheenvuoroja ryhmähuoneen kaiuttimista sohvalla maaten. Koska en ollut paikalla, tässä vielä kommentti herralle, joka ihmetteli mistä tämä kahdeksankertainen tuotto-odotus pyöräilyn investoinneille on saatu (”kun sitä joka puolella väitetään”): täällä. Jotkut naapurikaupungit oikeasti tutkivat asioita.

Kuntauudistuskeskustelu polveili vilkkaana ja välillä vähän asian vierestäkin. Ongelmana on, että meneillään on monta uudistusta jotka mahdollisesti vaikuttavat toisiinsa. Sinänsä eteenpäin lähtenyt muotoilu oli ok.

Mutta syy miksi tulin itse paikalle oli Turvesuontien asemakaava. Se oli hyväksytty yksimielisesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaavassa oli tosin yksi pieni ongelma: se on yleiskaavan vastainen. Kaava-alue on yksiselitteisesti viher- ja virkistysaluetta ja muodostaa yhdyskäytävän itä-länsisuuntaiselle viherkäytävälle.

Alueessa on myös muita ongelmia, alkaen tavasta jolla hanketta on viety läpi pienissä osissa (alueella on yhteensä kolme asemakaavaa kaupalle, ja käsittelyssä oleva kaava on jo hyväksytyn hankkeen laajennus). Koko kuvaa tapauksesta saa postauksen lopussa olevasta puheenvuorostani. Lisäksi Johanna Karimäki sekä Henna Partanen puhuivat viheryhteyksistä paremmin kuin itse olisin osannut. Palautusesitykseni, jossa puolet alueesta olisi varattu viheralueelle, ei valitettavasti mennyt läpi: kannattajia oli noin kolmannes, mm. perussuomalaiset, vasemmistoliitto sekä osa RKP:sta. Tämän jälkeen perussuomalaiset tekivät palautusesityksen jota Johanna Karimäki kannatti. Tämäkin kaatui kutakuinkin samoin luvuin. Esittämäni toivomus meni yksimielisesti läpi: siinä pyydettiin kiinnittämään huomiota viheralueen jatkuvuuteen ja ulkoilureitteihin. Lopulta Vihreä ryhmä sekä perussuomalaisista Byman jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

Yleiskaavan vastaisuus tarkoittaa paitsi sitä, että siitä valitetaan myöskin sitä, että valituksilla on hyvä sauma mennä läpi hallinto-oikeudessa. (Olin hivenen hämmästynyt siitä, että sekä demarit että kokoomus sinnikkäästi väittivät kaavaa yleiskaavan mukaiseksi. Suosittelen tutustumaan palveluun kartat.espoo.fi – siellä voi valita karttanäkymäksi yleiskaavan, jossa tämä on merkitty yksiselitteisesti viheralueeksi. Asemakaavaan jätetty Turunväylän varressa kulkeva latu ei tee siitä viheraluetta. ) Kaava-alueella ollaan jo aloittamassa – kaupungin kehitysbudjetin ulkopuolelta – alueelle uuden tien sekä eritasoliittymän rakentamista. Espoossa on tapana, että osa hankkeista tehdään projektirahoituksella, käytännössä saman alueen maankäyttömaksuilla. Nyt siis olemme aloittamassa tänä vuonna tietä, johon ei ole budjetoitu rahaa ja johon rahojen tulisi tulla kaavasta, joka hyvin suurella todennäköisyydellä ei toteudu. Jolloin budjettiin tulee miljoonien aukko. (Kaksi muuta kaavaa rahoittavat tiestä varmastikin osan, eritasoliittymähän maksaa kymmeniä miljoonia. Maankäyttömaksut tulisi kuitenkin tarkastella uudelleen jos tämä asemakaava kariutuu.)

Irvokkaaksi tämän tilanteen tekee aiemmin talousarviosta käydyn keskustelun aikana esitetty puheenvuoro, jossa muistutettiin että Espoon tulee olla valmis leikkaamaan palveluista taloustilanteen vuoksi.

—

Turvesuolle ollaan esittämässä kaavaa tilaa vievälle kaupalle. Sekä nyt käsiteltävän alueen etelä- että pohjoispuolelle on jo hyväksytty tilaa vievän kaupan kaavat ja kyseessä on rakennuttajan laajennushakemus,

Ensimmäinen kaava alueen eteläpuolella olevalle RetailParkille on hyväksytty jo 2007, mutta rakentamista ei ole vielä aloitettu.

Aluksi hyvät puolet. Alue on tilaa vievälle kaupalle merkittävästi Lommilaa parempi. Meillä on nyt jo kaksi kaavaa, jotka tarjoavat turunväylän varressa lisää kauppatilaa esimerkiksi puutarha- ja huonekalumyymälöille. Eteläpuolelle hyväksytty kaava-alue ei myöskään sovi asuntorakentamiseen. Pidän hyvänä myös sitä, että alue tulee toivon mukaan olemaan raide-jokerin pysäkin lähellä, kun raide.jokeri valmistuu: vaikka sen linjauksia tällä hetkellä vielä tarkastellaankin, on epätodennäköisestä että laajalahden kohdalla ne enää muuttuisivat.

Olemme puhuneet tilaa vievästä kaupasta paljon viime aikoina. Kaupat uskovat siihen edelleen, ja myyntiluvut ovat voitollisia. Kun katsotaan koko kuvaa, näemme kutienkin alan murroksen. Kodinkoneista tilataan netin kautta jo merkittävä osa ja verkkokauppa kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Esimerkiksi Kesko lopettaa Mustan Pörssin ketjutoiminnan volyymien tipahdettua. Matkailu, viihde ja elektroniikka – siis myös tilaa vievät kodinkoneet – ovat verkkokaupan suurimmat tekijät, mutta huonekalu- ja puutarha-ala on seuraamassa hyvää vauhtia perässä.

Tietotekniikan alalla suurimmat kysymykset liittyvätkin tällä hetkellä käyttäjäkokemuksen virtuaaliseen lisäämiseen: kuinka syöttää liikkeessä kävijälle tarjouksia kännykkään ja ylipäänsä siirtyä enemmän showroom-tyyppiseen malliin, jossa asiakkaat käyvät fiilistelemässä paikanpäällä ja sen jälkeen tekevät ostoksensa suoraan netistä kotiin?

Tilaa vievä kauppa tulee muuttumaan ajan mukana, ja Turvesuon alueen sijainti mahdollistaa sen, että se voi paremmin kehittyä ajan mukana raideliikenteen läheisyyden myötä.

Turvesuon kaavassa on kuitenkin monia ongelmia. Niistä ensimmäinen liittyy myös isompaan periaatteelliseen kysymykseen eli tapaan, jolla aluetta on suunniteltu.

Meillä on Espoossa tapana käsitellä asemakaavat hankekohtaisesti pieninä paloina.

Yleiskaavassa asioita mietitään vielä vähän turhan korkealla tasolla: asemakaavassa taas kaavat on palasteltu niin pieniin osiin, että kokonaisuutta ei nähdä. Turvesuon kaavan tapauksessa kysymyksiä herättää se, että  Retail Park-kaavan tultua hyväksytyksi on rakennuttaja melko pian lähtenyt hakemaan lupaa hankkeen laajentamiselle.

Herääkin kaksi kysymystä:

– Miten rakennuttaja on herännyt vasta kaavan hyväksymisen jälkeen siihen, että tarvitaan vielä lisää tilaa jotta kauppa kannattaisi? Miksi tätä ongelmaa ei ole toisella rakennuttajalla tien toisella puolella?

– Tai jos alunperinkin on ihan tietoisesti lähdetty tekemään tähän kahden rakennuttajan ja kolmen asemakaavan suuruista  kauppakeskusta, (71000 kemmiä eli liki 2/3 Lommilaa), niin ovatko päättäjät olleet tästä tietoisia koko osaprosessin ajan?

Meidän tulee pystyä kehittämään alueita kokonaisuutena. Jos hyväksytään

ensin tilaa vievää kauppaa ja sitten todetaan että hups, nyt tarvitaan

vielä viheralue siitä välistä, emme tee kokonaisvaltaista

kaupunkisuunnittelua.

Toinen ongelmakohta on helpompi ymmärtää. Tämä kaava on sekä yleis- että maakuntakaavan vastainen. Se tarkoittaa sitä, että kaavan hyväksymällä kerjäämme valituksia ja käytännössä pitkitämme prosessia. Käsittelyssä oleva alue on merkitty virkistys- ja viheralueeksi, mutta käytännössä koko alue muuttuu kaupan alueeksi eli liiketiloiksi ja parkkipaikoiksi. Nykyinen suunnitelma on erittäin huono sekä virkistysalueiden, luontoyhteyden että ulkoilureittien kannalta, vaikka sitä onkin Tiina Elon aloitteesta hieman saatu parannettua.

Alkuperäisistä ulkoilureiteistä jää jäljelle vain Turunväylän varressa kulkeva pätkä, johon on kovalla väännöllä saatu väliin pari puskanleveyttä puskuriksi. Menisitkö itse lenkille Turunväylälle?

Kuten sanoin jo alussa, tämä alue sinänsä sopii ko. tyyppiselle kaupalle ja tarjoaa toivottavasti myös muuntautumismahdollisuudet kaupan murroksessa 10-20 vuoden tähtäimellä. Suunnitellut kauppakeskukset eivät kuitenkaan ole Turunväylän vuoksi mitenkään kiinteästi yhteydessä , ja siksi kaavojen ”yhdistäminen” viheralueen kautta ei ole kaupan toimivuuden kannalta tarpeellista.

Esitämme palautusta, jossa kaavaa harkitaan vielä uudestaan niin, että metsäalueesta säilytetään puolet. Muutoksella vältämme todennäköisen valitusrumban ja näin lopulta myös nopeutamme käsittelyä. Ottaen huomioon, että tässä on kyseessä yksi lähialueen kolmesta tilaa vievän kaupan kaavasta, vaikutus kaupan alaan on vähäinen: 70 tuhannesta ehkä 60 tuhanteen kemmiin. Muutos ei siis tuota haittaa kauppiaille, mutta on sitäkin merkittävämpi lähiseudulle ja sen asukkaille.