Nyt ei liene kenellekään enää uutinen, että Espoo ei tule mukaan Apotti-järjestelmähankkeeseen. Asia meni eilen läpi valtuustossa yksimielisesti liki tunnin puheenvuororumban jälkeen.
Pohjaesitys oli tiedossa vain edeltävän viikon. Viime maanantaina, 21.1 Vihreiden ryhmäkokouksessa sain pienimuotoisen sokin. Olin ollut päivän uutispimennossa enkä edes ymmärtänyt kun parikin ihmistä kyseli mitä mieltä olen Apotin uusimmasta käänteestä. Sitten sain eteeni kaupunginhallituksen muutama tunti aiemmin tekemän yksimielisen päätöksen: Espoo ei lähde mukaan Apottiin.
Ensireaktio oli epäusko, sitten varovainen ilo. Kriittisyyteni hanketta kohtaan lienee selvää, mutta päätös oli silti odottamaton: kriittisestä käsittelystä huolimatta kaikki olivat odottaneet ehdollista hyväksyntää.
Peruspalvelujohtaja Juha Metso onneksi saatiin kommentoimaan asiaa tuoreeltaan kokouksen alkuun. Perustelut olivat järkeviä ja moneen kertaan julkisuudessa esitettyjä huolia toimittajaloukusta, huonosti suunnitellusta hankkeesta ja monoliittisesta järjestelmästä. Valaisevimpia olivat Metson kertomus siitä, että Espoo oli kuluneen vuoden aikana kuunnellut runsaasti asiantuntijoita ja pyrkinyt aktiivisesti heidän lausuntojensa pohjalta parantamaan Apotin lähtökohtia. Huolia kyllä kuunneltiin, mutta valitettavasti ne eivät missään vaiheessa johtaneet projektin kannalta olennaisiin muutoksiin. Hankkeesta kuulsi läpi, että alunperin hankinta oli jo päätetty Epicin hyväksi, kunnes kilpailulainsäädännön realiteetit iskivät ja piti käynnistää erillinen kilpailutettava hanke. Toinen tärkeä kommentti Metsolta oli, että Espoossa on sikäli eri tilanne että meillä ei järjestelmiä ole irtisanottu. Samoin nykyjärjestelmät ovat, varsin tuskallisen hiomisen jälkeen, saatu vihdoin käytettävälle tasolle. Espoolla on siis aikaa jatkokehittää järjestelmiä ja liittyä tuleviin kansallisiin järjestelmiin – todennäköisesti nopeammin kuin Apotti ehtii.
Peruspalvelujohtaja myös totesi, että huhuttu ehdollinen hyväksyntä, ”Vantaan malli” oli ollut viime hetkiin asti vaihtoehtona. Pääsyy tehdä hylkäysesitys oli kuitenkin siinä, että edeltäneen vuoden kokemuksen perusteella tarpeellisia muutoksia hankkeeseen tuskin olisi tehty ja Espoo olisi siinä menettänyt vähintään vuoden joka voidaan nyt käyttää jo jatkokehitykseen.
Oma huolenaiheeni koski kuitenkin erityisesti jatkoa. Metso vakuutti, että tästä eteenpäin lähdetään jatkokehittämään järjestelmiä pieni osa kerrallaan, mutta kovin pitkää keskustelua aiheesta ei ehditty käydä. Metso myös vakuutti järjestelmien erinomaista nykykuntoa, mutta fakta on ettei Espoossakaan kaikki ole ruusuista: kuilu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on syvä ja käytettävyys on monissa ohjelmistoissa edelleen huono. Jorvin asema myös huolestutti.
Tärkeimmän vastauksen sain lopulta valtuuston ensimmäisen kokouksen aluksi, kun Metso piti vielä koko valtuustolle infotilaisuuden aiheesta. Tiukkasin tämän hetken kehitysbudjetista ja siitä, mitä vaaditaan että Espoon jatkokehitys saadaan välittömästi liikkeelle. Metso totesi että tulevan vuoden aikana pärjätään nykybudjetilla eli jatkokehitystä päästään katsomaan heti.
Teoriassa kaikki kuulostaa hyvältä. Perusasiat siitä, miten sairaala-it:tä kannattaa jatkokehittää tuntuvat olevan nyt selvästi kunnossa: on tärkeää, että tämä näkyy myös käytännön toiminnassa. Espoon osuus sairaala-it:n saagasta ei siis pääty tähän, vaan sitä kannattaa seurata jatkossa erityisen tarkasti. Onnistumisen lähtökohdat ovat nyt paremmat.
Sekä Jyrki Kasvi että minä pidimme puheenvuoron Apotista. Kasvi toi esiin aiemmin blogauksessaan esiintuomiaan Apotti-hankkeen ongelmia, joiden vuoksi päätös jättäytyä hankkeesta on perusteltu. Omassa puheenvuorossani keskityin aikaan jälkeen päätöksen: siihen, ettemme voi jäädä lepäämään laakereilla vaan aktiivinen ja järkevä jatkokehitys tulee aloittaa heti. Alla vielä puheenvuoroni muistiinpanot.
Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Kaupunginhallituksen esitys Apotti-hankkeen hylkäämisestä on mielestäni järkevä ja perusteltu.
Kuten Jyrki Kasvi jo pitkällisemmin perustelikin, hanke sisältää mittavia ja erittäin todennäköisesti toteutuvia riskejä. Hankkeen lupaukset ovat toki suuria, mutta valitulla lähestymistavalla on niin mittavat riskit että on erittäin mahdollista, ettei se koskaan valmistu. Varmuudella valmistuminen tulee ainakin viivästymään ja kustannukset jopa moninkertaistumaan. Luonnollisesti toivon, että olemme täällä väärässä: Uusimaa tarvitsee paremmin toimivat terveydenhuollon järjestelmät.
Haluaisin kuitenkin vielä muistuttaa, että sinänsä fiksu päätös hylätä Apotti ei korjaa Espoon nykyjärjestelmiä. Apotti-hankkeen rinnalla Espoon järjestelmät alkavat toki tuntua tutuilta ja turvallisilta. Järjestelmissä on kuitenkin vielä paljon parannettavaa ja lainsäädäntö tuo lisää tehtäviä lähivuosina. Erityisesti lääkärit ja hoitajat ovat ilmaisseet huoltaan asiasta: perus- ja erityissairaanhoidon välillä tieto ei edelleenkään kulje, ja nykyjärjestelmien käytettävyydessä ja toiminnallisuudessa on paljon parantamista. Monia tarpeellisia ominaisuuksia puuttuu, kuten www-asiointi. Myöskään valtakunnalliset järjestelmät eivät ainakaan vielä korjaa tiedonsiirron ongelmia: esimerkiksi sähköinen resepti ei tällä hetkellä kulje HUSin ja Espoon terveyskeskuksen välillä.
Espoo on esittänyt monia hyviä tapoja jatkaa tästä eteenpäin. Näin ohjelmistoalan ammattilaisen näkökulmasta on ilahduttavaa, että meillä on ymmärrystä siitä miten ohjelmistoprojekti tulisi hoitaa, kuten järjestelmän rakentaminen modulaarisista palikoista joita voidaan erikseen jatkokehittää ja kilpailuttaa. Tämän tiedon täytyy vielä näkyä käytännön toimissa.
Tämän lisäksi korostaisin Espoon oman it-osaamisen säilyttämistä ja vahvistamista sekä vahvaa projektiohjausta ja kokonaiskuvaa. Kun jatkamme tästä eteenpäin, emme voi rakentaa järjestelmiä kuin tilkkutäkkiä pimeässä: kokonaiskuvan ja suunnantulee olla selvillä. IT-osaaminen taas on tarpeen jotta emme ole toimittajien sanan armoilla toteutusvaiheessa. Samoin käyttjien – lääkärien, hoitajien ja asiakkaiden – ääntä tulee kuulla.
Yksityinen puoli on osoittanut, että satojentuhansien käyttäjien terveydenhuoltojärjestelmät on mahdollista tehdä toimiviksi. Naapurivaltioista saamme mallia jatkokehitykseen. Jotta terveydenhuollon kehittäminen ei jäisi huonon projektin hylkäyksenasteelle, Espoon it-järjestelmien kehittäminen olisi hyvä saada jopa Espoo-strategiaan.
Arvoisa puheenjohtaja,
kannatan lämpimästi hallituksen pohjaesitystä. Sitoutuminen epävarmaan projektiin, edes tiukoin reunaehdoin jotka tarkoittaisivat vain lykättyä eitä, ei ole tässä tilanteessa järkevä ratkaisu. Apotin hylkäys ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö parempiin järjestelmiin tulisi panostaa. Tämä tarkoittaa myös rahallista panostusta. Apotin hylkäys ei myöskään tarkoita että Espoon järjestelmäkehitys sujuu helposti. Takaan että edessä on pitkä taival ja onnistumisten lisäksi myös hammastenkiristystä.
Meidän tulee seuraavaksi selvittää mitä tarvitsemme, mitkä asiat nyt eivät toimi ja miten terveydenhuollon prosesseja tulisi parantaa. Meidän tulee keskustella naapurikuntien kanssa ja kilpailuttaa hankkeet fiksusti eli kokonaistaloudellisin periaattein. Voimme kilpailuttaa ja parantaa asiota yksi pieni kokonaisuus kerrallaan. Metson puheenvuoron perusteella nämä lähtökohdat ovat hallussa ja pääsemme aloittamaan työtä ilman erillistä päätöstä nykyisen kehitysbudjetin puitteissa.
Kun teemme uudistamista fiksusti, saamme parannettua nykyjärjestelmiä merkittävästi. Meillä on nyt mahdollisuus saada terveydenhuollon järjestelmiä, jotka aidosti tukevat ja parantavat potilastyötä.
Kirsi Louhelainen 
Hei Kirsi,
Espoolaisena olen samaa mieltä, että Apotti hankkeeseen ei tullut liittyä.
Mutta haluaisin kysyä seuraavia asioita hylkäyksen perusteista.
Espoo on tällä hetkellä sitoutunut yhden ison tietotekniikkatoimittajan monoliittiseen järjestelmään. Espoo ei kehitä tulevaisuudessakaan tätä järjestelmää, vaan ao kokonaistoimittaja – Espoon roolina on toimia rahoittajana. Kuinka valtuusto voi käyttää tätä perustelua, kun kerran Espoo itse toimii vastoin tätä periaatetta?
Järjestelmää tullaan kehittämään osa-alue kerrallaan. Niin tullaankin, koska ko toimittajan uusi versio ei ole valmis ja se täytyy kehittää osa-alue kerrallaan tulevina vuosina. Tähän toimittaja tarvitsee sitoutuneen maksajan – Espoo on kirjaimellisesti arvokas asiakas toimittajalle. Tullaanko nämä osa-alueet kilpailuttamaan tulevaisuudessa – tuskinpa, koska kehitystyö on juonikkaasti sidottu järjestelmän kokonaissopimukseen. Voiko sitä edes kilpailuttaa – tähän mennessä ao toimittaja ei ole kertaakaan julkistanut rajapintoja avoimeen kilpailuun saatikka niin, että kolmannet osapuolet voisivat käytännössä tarjota palvelujaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun asiakas haluaisi hankkia kolmennen osapuolen järjestelmän, niin tukipalvelut lakkaavat.
Vai on kuultu runsaasti asiantuntijoita – tuskin muita kuin niitä, jotka alusta asti ovatkin olleet hanketta vastaan tai sitten niitä, jotka ovat lähellä nykyistä toimittajaa. Peruspavelujohtaja itsekin kun on ao toimittajan päämannekiini kaikissa heidän tilaisuuksissaan.
Espoossa lienee sopimus nykyisen toimittajan kanssa eikä sitä olla irtisanottu. Niin, mutta pitäisikö? Nykyistä tietojärjestelmää ollaan vaihtamassa osa-alue kerrallaan uuteen järjestelmään nykysopimusten puitteissa. (Niin, alue kerrallaan, koska kokonaisjärjestelmää ei heillä ole vielä valmiina). Noudatetaanko tässä hankintalakia, kun kilpailuttamatta vaihdetaan järjestelmä uuteen?
Melkoista vähättelyä puhua lääkärien ja hoitajien huolesta. Tosiasiassahan nykyjärjestelmä aiheuttaa ao henkilöryhmille melkoista ylimääräistä työtä puutteellisine toimintoineen. Tuottavuuden parantamisesta ei kannata heille puhua, kun tämä ongelma sivuutetaan noin kevyesti.
Potilasturvallisuus on myöskin vaarana – tiedot eivät siirry Espoon ja HUSin välillä hoitojakson kestäessä. Tämä aiheuttaa selkeää potilasturvallisuuden vaarantumista esim yhteispäivystyksessä, kun potilas tulee siirtää HUSiin. Tulevat kansalliset palvelut eivät asiaa ratkaise, koska tieto siirtyy liian suurella viiveellä akuuttia hoitoa ajatellen. Nyt keinona on ainoastaan kahden järjestelmän yhtäaikainen käyttäminen ja tiedon kirjaus manuaalisesti järjestelmästä toiseen.
Näkisin, että valtuusto teki oikean päätöksen osin virheellisin perustein. Annetaan sellainen kuva, että Espooo jotenkin hoitaa asiaa paremmin, kun itse asiassa hoitaa juuri samoin kuin itse tuomitsi Apotin.
Odottaisin, että valtuusto pyytäisi Espoon terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä erillisen selonteon ja varmistaisi, että tietotekniikan kehitystä ohjattaisiin niillä perustein, kuin Apotin perusteluissa annettiin ymmärtää. Samalla toivoisin varmistettavan, että Espoo todellakin kilpailuttaa järjestelmänsä aika-ajoin ja varmistaisi modulaarisen arkkitehtuurin kilpailuttamisen yhteydessä. Nyt espoolaiset ovat sekä toimittajaloukussa monoliittisen järjestelmän kanssa ja samalla HUSin jäsenenä maksavat osan Apotista.
Kiitos hyvästä kommentista. Asiasta oli puhetta myös valtuustossa, jossa puheenvuoroissa nostettiin esiin Tiedon ja Logican historiallisesti vahva ote Espoo tietojärjestelmistä. Nämä samat epäilyt esitettiin siis myös valtuustolle. Toisaalta peruspalvelujohtaja erikseen korosti, että nyt on mahdollista ottaa mukaan myös keskisuuria toimittajia. Minun tarvitsee vielä tietää lisää nykyisistä sopimuksista, onko niissä todella tämänkaltaista ongelmaa.
Se, että on monta eri järjestelmää joilla on eri toimittajia ei ole itsestäänselvästi autuaaksitekevää: silloin pitää olla vahva ote toimittajista, koska nykyisellään toimittajat saattavat jopa kieltäytyä yhteistyöstä toisten kanssa kun sanktioita ja vahvaa ohjausta ei ole. Tästä lienee kyse myös mainitsemissasi ongelmissa rajapintojen osalta. Kokonaiskuvan pitää olla tilaajalla.
En lähtisi peruspalvelujohtajan sanoja nielemään ihan sellaisenaan, siksi itsekin korostin että Espoossa tulee kehittää nyt kokonaisvastuuta, projektihallinnan osaamista ja myös teknistä osaamista – sairaala-it:ssäkin on välillä ongelmaa siinä, että oman osaamisen puutteiden vuoksi joudutaan kyseenalaistamatta hyväksymään toimittajan väitteet.
Ennen kaikkea emme voi nyt jättää asiaa sikseen: Espoolla on takanaan paljon epäonnistunutta it-projektia ja on tärkeää, että nyt keskustelussa näkyvät asiat näkyvät myös käytännön tasolla. Tulen seuraamaan asiaa tarkasti, mutta myös apua ja lisätietoja otan mieluusti vastaan. Selonteko-idea ei ole ollenkaan huono, pidän sen mielessä.