(Päivä)kodittomat lapset

Espoossa puhutaan säännöllisin väliajoin pienten päiväkotien lakkauttamisesta. Oma päiväkotimme on ollut säännöllisesti vihjailujen kohteena. Onhan lähellä paljon isompi päiväkoti, jonne kuulemma saisi helposti neljäkymmentä lasta lisää. (Vinkki: ei saa.) Samalla päiväkotipaikat ovat jatkuvasti kortilla.

Päiväkodit ovat yksi asia, jossa isompi skaala ei tuota parempaa lopputulosta. Päivähoidossa on hoitajakiintiöt, jotka tulee täyttää. Koska lasten määrä ei vähene päiväkodin kasvaessa, henkilöstökulut eivät pienene. Ruoka tulee pääasiassa keskuskeittiöstä, ja sen kuljetuskustannukset ovat marginaalisia. Niissä paikoissa, joissa on vielä omaa keittiöhenkilökuntaa, voidaan saada apua keittiöhenkilökunnalta. (Tunnustan, että meillä kotona ei juuri leivota. Sen sijaan lapset ovat leiponeet pullaa päiväkodissa useamminkin.)

Kun puhutaan säästöistä, jäljelle jäävä säästö on tilakustannukset. Teoriassa päiväkodin kustannukset ovat vähäisemmät, kun yksikkö on isompi. Lämpöä ei mene haaskiolle, samoilla huoltokuluilla huolletaan suuremman lapsimäärän vaatima rakennus, ja niin edelleen.

Valitettavasti tämäkin säästö on marginaalinen. Ensinnäkin, unohdetaan että kunnan rakennukset eivät lakkaa olemasta tai huoltokulut juoksemasta kun rakennus poistuu käytöstä. Toimivan rakennuksen purkaminenkin on järjetöntä, jos miettii paljonko rahaa vastaavien tilojen jälleenrakennus maksaa.

Tämä ajattelukulku ei myöskään ota huomioon muunlaisia ratkaisuja kuin erilliset päiväkotirakennukset. Entä jos päiväkoti olisikin jonkin muun kunnan rakennuksen yhteydessä? Entä jos päiväkoti olisi kerros- tai rivitalossa? Entä jos päiväkoti olisi iltaisin harrastekäytössä?

Nämä kaikki vaatisivat hieman työtä: asunto-osakkeen muuttaminen määräyksiä vastaavaksi, tilojen siistiminen ja valvonta harrastekäytössä. Mutta niiden vaatima lisätyö on pientä saatuihin etuihin nähden. Sitä paitsi lastenhoito ei muutenkaan ole helppoa, tai vähätöistä. Siihen verrattuna lisäpanostus päiväkodin perustamisen alkuvaiheessa on pientä.

Tässä ei myöskään oteta huomioon palvelun ja hoidon laatua. Päiväkodeissa on eroja. Mainitsemani suurempi päiväkoti on 70-luvun halliarkkitehtuureineen paikka, jossa kaikki lapset eivät ole viihtyneet. Uudempi, kodinomainen päiväkotimme taas on lapsille turvallisempi, viihtyisä paikka. Myös pihalta löytyy muutakin kuin asfalttia, jopa kalliota kiipeiltäväksi. (Mielestäni turvallisuus ei tarkoita lapsien laittamista pehmustettuun koppiin.) Tällaista arkkitehtuuria saa skaalattua isompaankin yksikköön. Mutta sen ei tarvitse tarkoittaa nykyisen purkamista.

Päiväkoteja siirretään suurempiin yksiköihin pienten säästöjen nimissä, ja unohdetaan samalla, että myös vanhempien aika on rahaa. Ironista tässä on, että autoilijoiden autoissaan viettämää aikaa lasketaan ja kytätään sekuntikello kädessä, mutta huoletta lisätään päivittäinen puolituntinen vanhempien päiväkotimatkoihin. Autoilijoiden kohdalla ollaan valmiita kymmenien miljoonien investointeihin minuutin parin säästön vuoksi. Samalla säästetään joitain kymmeniä tuhansia ja lisätään sadalle vanhemmalle työmatkaan puoli tuntia. Vaikka pari minuuttia voidaankin kertoa suuremmalla pääluvulla, on järjetöntä olla ensin miettimättä, miten ajelun tarvetta voitaisiin vähentää. Jos näiden vanhempien ei tarvitsisi ajella ruuhkan seassa päiväkotiin päivittäin, ehkä jollakulla muullakin säästyisi ajoaikaa? Meiltä kuluu päiväkodin huonon sijainnin takia päivittäin ylimääräiset 45 minuuttia päivähoitomatkoihin. Onko tämä hyvin käytettyä aikaa?

Erilaisia paikkoja päiväkodeille

Kun suuryksiköiden lumosta päästään eroon, huomataan että päiväkoteja voisi lisätä lopulta hyvinkin vähällä vaivalla. Eräs esimerkki löytyy kotikulmilta. Otsolahdella erään rannan lähellä sijaitsevan liiketilan huoneisto on muutettu asuintilaksi. Entä jos isoikkunaisen yksikerroskodin sijaan siitä tehtäisiin pieni päiväkoti? Alueella on jo nyt päiväkodille hurja kysyntä, ja tarjontaa ei näytä olevan tulossa. Jos ei muuta, niin ostopalvelupäiväkoti tai yksityinen täyttyisi varmasti nopeasti.

Vieressä on seudun lasten käyttämä leikkikenttä, vähän kauempana toinen. Leikkikenttä on suojatien ylityksen takana: laittaisin vielä suojatien toiselle puolelle hidasteen, sillä osa autoista tulee nurkan takaa vaarallisen lujaa. Muuten paikka on valmis lastentarhalle. Ja jos seutu joskus taas mummoutuu ja vaariutuu, niin päiväkodista saa helposti asuinrakennuksen. Kysynnästä ei tule asunnonkaan kanssa olemaan pulaa.

Tapiolassa oli viime vuodenvaihteessa 80 lasta ilman hoitopaikkaa. Ongelma ratkaistiin tilapäisesti ottamalla isommissa päiväkodeissa käyttöön jumppasaleja: omassamme muutettiin neljälle uudelle lapselle varastohuone leikkitilaksi. Tapiolassa ongelma on kärjistynyt samoista syistä kuin Helsingin keskustassa. Ennusteet ovat sanoneet vuosia, että lapsiperheiden määrä vähenee: näitä lukuja on tuijotettu silloinkin, kun jonossa on ollut jo 80 lasta ja päiväkotien seinät ovat alkaneet pullistella. Tapiolaan ei ole rakennettu uusia päiväkoteja samaan tahtiin kuin lähialueille. Päiväkotimme johtaja on tätä harmitellut ääneen: kuulemma päiväkodista on useampaan otteeseen laitettu viestiä, että tilanne alkaa olla kestämätön, ja silti takaisin päin tulee vain eioota.

Uusia konsteja

Tapiolan päivähoitopalvelut tulee saattaa ajan tasalle. Mietin kuitenkin, millä keinoin tätä voitaisiin hoitaa odottelematta tulevaisuudessa hitaita kunnallisia prosesseja? Tällaisessa voisi auttaa tiedon avaaminen kansalaisille.

Entä jos olisi sivusto, jossa kartalla näkisi vireillä olevat päiväkotiprojektit, lasten määrät ikäkausineen per asuinalue ja valmiit päiväkodit. Samalla voisi nähdä senhetkisen väestöennusteen, ja sitä peilaamaan todellisen tilanteen sekä jonossa olevat lapset paikkakunnittain ja ennustetut vapautuvat paikat. Tällaisella palvelulla voisi vaikkapa yksityisen päiväkodin pitäjä suunnitella minne kannattaisi perustaa uusia päiväkoteja tai missä voisi olla kysyntää perhepäivähoidolle.

Suuri osa näistä tiedoista on jo nyt saatavilla, vaikkei ehkä kaikki helposti sovelluksen hyödynnettävässä muodossa. Tarjoamalla tiedon käyttöön järkevässä muodossa voitaisiin saada uutta liiketoimintaa ja konkreettista hyötyä.

Epäilen myös, että kun tällaista tietoa on saatavilla riittävästi, keksitään myös tätä heittämääni ideaa vielä paljon villimpiä ja fiksumpia ideoita. Osa niistä saattaa olla molempia.

Ja kaikkein villein idea: ehkä lopulta saataisiin niitä päiväkoteja.

6 ajatusta artikkelista “(Päivä)kodittomat lapset

  1. Minun lapsuudessani päiväkodin lapsilaumaa vastasi suuret lapsilaumat, joissa isommat huolehtivat pienempien pärjäämisestä, usein oli sisaruksia mukana. Oppi ottamaan kaikenlaista palautetta reippaasti vastaan ja puolustautumaan. Sai ns. kokeilla siipiään isompien rohkaisemana. (s.-55 maalla) Jokaisen lapsen pitäisi päästä isompaan heterogeeniseen joukkoon, vaikka vanhemmat olisivat molemmat kotona. Perheet ovat nykyisin niin pieniä, ettei lapsi mielestäni saa tarpeeksi ikäseuraa ilman päiväkotia. Tietenkin siellä voi tapahtua tragedioitakin, mutta kuten poikani sanoi että voi kun koulussa on kamalaa, vaan kyllä päiväkodissa oli kivaa! Ällistyin kun päiväkotiaikana ”siellä ei ole kivaa” kuului päivän normaalitiedotuksiin. Ilmeisesti siellä sai kehitystä edistävää vastusta! Tärkeää on saada jälkikasvu hengissä ulos päiväkodista, asianomaisille sillä on varmasti muistoissaan suuri merkitys voittojen ja tappioiden yhteiskunnan ensimmäisenä areenana. Siis päiväkotia on ajateltava pysyvänä yhteiskunnan instituutiona, entiseen ei ole paluuta. Sellainen yhteiskunta huomenna, millainen päiväkoti tänään. Tsemppiä Tapiolan vanhemmille ja muuallakin!

  2. Kiitos kommentista! Entisaikoina vilskettä riitti tosiaan usein omasta takaa 🙂

    Lapsille on luontevaa päästä toisten lasten joukkoon – tämä onnistuu kotihoidollakin, jos lähipiirissä on lapsia tai käy vaikkapa asukaspuistoissa ja avoimessa päiväkodissa. Naapurimme lapset ovat toistaiseksi kotona, ja vanhempi, nelivuotias käy vastaavasti harrastamassa kodin ulkopuolella – meillä taas ei vielä mennä kodin ulkopuolisiin harrastuksiin, koska päivähoidon vuoksi pojat ovat jo riittävästi pois kotoa.

    Kannatan lämpimästi erilaisten ratkaisujen tukemista, taistelu koti- ja päivähoidon paremmuudesta tursuaa jo korvista. Olennaista on se, miten saadaan kullekin perheelle sopivin ratkaisu ja riittävä tuki jaksamiseen.

  3. Paluuviite: Ei rahasta, ei laadusta, vaan periaatteesta « Virrassa

  4. Espoossa on melkoinen määrä kerrostalojen kivijalkojen toimistotiloja, joita niiden omistajat haluaisivat muuttaa asunnoiksi. Kenties osa niistä voisi olla remontoitavissa pienten päiväkotien tiloiksi. Mikä olisikaan suurempaa luksusta työssä käyville pienten lasten vanhemmille, kuin kodinomainen päiväkoti oman tai viereisen taloyhtiön tiloissa! Suuriakin yksiköitä toki tarvitaan, lähinnä siksi että niissä on mahdollista joustaa henkilöstömäärässä suuntaan tai toiseen asiakasmäärän muutosten mukaan.

  5. Onko tässä vertailussa mukana myös yksityiset päiväkodit vai tarkoititko vain kunnallisia? Mielestäni yksityisiä pieniä päiväkoteja on viimeiaikoina ilmestynyt kiitettävällä tahdilla.

  6. Puhun nimenomaan kunnallisen sektorin strategisista valinnoista. Juuri nyt tosin ei olla lakkauttamassa mitään, sillä tilanne on todella hankala: Tapiolan alueella on lapsia tilapäisjärjestelyin sijoitettuna (jumppasalit ym) jo yli sata ja tilaipäisjärjestelyjä on monella muullakin alueella. Laajalahden päiväkodin remontti tarkoittaa myös sijoittamista varsin kauas kodeista, tyypillinen matka alkaa olla 3,5-4km mikä on aivan liikaa. Tapiolaan ollaan neuvottelemassa uudesta yksityisestä päiväkodista.

    Päiväkotitilanne on hankala, koska lapsia viedään Espoossa hoitoon enemmän kuin muualla ja trendi on kasvava. Epäilen että korkea koulutustaso ja hyvä työllisyystilanne osaltaan näkyvät Espoossa päivähoidon tarpeen kasvuna. Lautakunnan jäsen kertoi näin: ”Vuonna 2005 lapsia kunnan järjestämässä päivähoidossa oli Espoossa n. 12 000, vuonna 2012 jo 14 000. Kasvua on siis 2000 lasta kun todellisen väestökasvun olisi pitänyt lisätä lapsimäärää vain 200:lla lapsella. 100 päiväkotiin tullutta alle 3-vuotiasta lasta lisää menoja miljoonalla eurolla. Koska Espoossa on pula päiväkodeista, on tilapäisjärjestelyissä tällä hetkellä 174 lasta ja syksyllä tulee olemaan hieman enemmän.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s