Vastasin Länsiväylän vaalikoneeseen. Tässä vastaukseni koottuna. Vaalikoneeseen vastaaminen on yllättävän hankalaa: useamman väitteen kohdalla oli vaikeuksia päättää, olenko hieman samaa vai hieman eri mieltä. Perustelut kertovatkin vaalikoneissa yleensä eniten.

1. Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän: Eri mieltä
Lasten päivähoitomaksut ovat nykyiselläänkin korkeita. Kahden lapsen perheessä maksu on jo yli neljäsataa euroa, mikä on tuntuva summa kahden työssäkäyvän palkassa.

2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla: Osittain samaa mieltä
Vanhusten hoitoon tulee kiinnittää nykyistä parempaa huomiota. Suurimmat ongelmat eivät aina liity rahaan. Samalla rahalla saadaan kahdessa eri paikassa aikaiseksi täysin erilaista hoitoa.

Vanhusten hoidon parantamista tulisi miettiä myös muuten kuin kulujen kautta. On hyvä ajatus lisätä henkilökuntaa, mutta tämä ei johda automaattisesti parempaan hoitoon.

Paikoista, joissa on toimiva vanhustenhoito ja vaikkapa tavallista tehokkaampi ja paremmin kuntouttava vuodeosasto tulee ottaa esimerkkiä. Malliesimerkki tästä on Lempäälän vuodeosasto: https://virrassa.wordpress.com/2010/08/24/turhia-passaamatta-ihmista-vaheksymatta.

Hyväksi havaittuja käytäntöjä ja hoidon järjestelyä voi vaatia käyttöön myös kunnan laajuudella.

3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu.: Osittain eri mieltä

Maahanmuuttajat opiskelevat jo nyt suomen kieltä. Ongelmana ei ole niinkään ollut halukkuus vaan opetuksen hankala saatavuus ja toisaalta huonot järjestelyt.

Mitä tässä toisaalta tarkoitetaan sosiaalituilla? Työttömyyskorvausta vai lapsilisiä? Kysymyksestä kuultaa ajatus, että maahanmuuttaja on sosiaalitapaus, nettokulujen aiheuttaja. Haluttaisiinko kurssille suomea osaamaton it-ammattilainen, joka käyttää kunnallista päivähoitoa?

En näe pakollisuutta sinänsä tarpeellisena. On kuitenkin hyvä asia, että maahanmuuttaja oppii kieltä. Tämä mahdollisuus on tarjottava välittömästi, ei vasta pitkän ajan kuluessa. Mutta myös koulutuksen tarjonnan tulee olla riittävää ja laadun tulee olla hyvää. Kannattaa myös muistaa että kansalaisuuteen meillä on jo kielitaitovaatimus.

4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni: Osittain eri mieltä

Päihdehuolto on sijoitettava jonnekin. Siksi se pitää periaatteessa pystyä laittamaan minne tahansa.

Tarkempi sijoittelu on kuitenkin mietittävä: esimerkiksi omalla, lapsivaltaisella esikaupunkialueellani päihdehuoltoyksikkö voisi aiheuttaa merkittävää haittaa huonosti sijoitettuna. Mutta jos ko. alueella katsoo muutaman sata metriä kauemmas tien toiselle puolelle, saadaan paikka löytymään pääosin toimistovaltaiselta alueelta. Aivan leikkipaikkojen, koulujen ja päiväkotien viereen päihdehuoltoa ei kannata sijoittaa.

5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta: Osittain eri mieltä

Nykyinen järjestelmä, jossa työttömälle voidaan tarjota lähes mitä tahansa työtä, ei ole tarkoituksenmukainen. Suuri osa työkkärin tarjoamaa koulutusta ei ole työttömälle hyödyksi, ja toisaalta harjoittelua hyödynnetään yrityksissä ilmaisena työvoimana.

Vaikka siis periaatteessa kuulostaisi hyvältä, ettei ”työtä vieroksuva” saisi ”ilmaista rahaa”, ongelma on enemmän sosiaaliturvan rakenteiden ja byrokratian aiheuttama. Tämä jatkuva kouluttaminen olisi mietittävä rakenteellisella tasolla uusiksi. Perustulo, jonka päälle voi tehdä ilman suurta lisäbyrokratiaa myös pienempiä ja lyhyempiä töitä olisi merkittävästi parempi työhön kannustaja kuin etujen leikkaus.

6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä: Osittain eri mieltä

Kannatan ehdottomasti lisäpanostusta joukkoliikenteeseen. Se on kaupunkialueilla tärkein liikkumisen muoto, ja etenkin työmatkoilla paras lääke työmatkaliikenteen ruuhkiin.

Nykyisellään joukkoliikenteen lipputulot ovat kuitenkin merkittävä osa liikenteen tuloja. 150-200 miljoonan euron lovi kaupungin budjettiin on iso, ja vaikka periaatteessa voitaisin ajatella, että se voidaan jakaa kaikkien kesken verotuksen kautta, käytännössä pienituloisimmat kaupunkiasujat tarvitsevat joukkoliikennettä vähän.

Tärkeintä on panostaa joukkoliikenteen laatuun ja kattavuuteen sekä asutuskeskusten, erityisesti metroasemien seudun tiivistämiseen, mikä takaa hyvän liikenteen palvelutason. Myös poikittaisyhteydet kuten Jokeri 2 on saatava toimimaan.

En maininnut tätä vaalikoneessa, mutta mielestäni lipunhintoja ei pidä kuitenkaan nostaa tai mieluiten tulisi laskea.

7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat: Osittain eri mieltä
Kunnilla on opetusvelvoite, ja opettajien lomauttaminen ei ole järkevää koska opetuksen tarve ei vähene.

Jos taas lomautetaan opettajia kesäksi, säästöt ovat kohtalaisen pienet.

8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä: Osittain samaa mieltä
Yksityisiltä ostamisessa on monia ongelmia. Näistä yksi on palvelun laadun määrittely ja valvonta. Tämä kuitenkin koskee myös kunnan itse tuottamia palveluja. Suurempi ongelma on, että yksityistäminen usein lisää kustannuksia, mikä tuskin on ollut alunperin tarkoitus.

Periaatteessa yksityistämällä voidaan helpottaa painetta kunnallisissa palveluissa, mutta pääosa hoidosta tulee pitää kunnan järjestämänä. Tämä puolestaan on tilannekohtaista.

9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä: Samaa mieltä

Kunnan työpaikan ei tule olla suojatyöpaikka. Toisaalta kunta ja valtio voivat tasapainottaa lamakaudella yksityisten tekemien supistusten vaikutusta tarjoamalla tai jopa lisäämällä työn tarjontaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että päämäärätöntä tai turhaa työtä tarvitsee tehdä – tällaisiin tilanteisiin todennäköisesti löytyy kyllä projekteja joista on oikeastikin iloa niin tekijälle kuin lopputuloksen käyttäjillekin.

Lisäksi kunnalla on mahdollisuus tarjota työtä ihmisille, jotka muuten työllistyisivät huonosti mutta voivat silti tehdä töitä: vammaiset, tai sellaiset jotka vaikkapa sairauden vuoksi eivät voi tehdä täysipäiväistä työtä. Tämä on kuitenkin eri asia, kuin se, että byrokratiaa ei voisi vähentää koska sen hoitajaa ei saa irtisanoa.

Erityisesti kuntaliitosten yhteydessä pidettävät suojatyöpaikat ovat käsittämättömiä. Jos kuntaliitoksen yhteydessä ei tehdä rakennemuutosta samantien, jäävät vanhat byrokraattiset prosessit elämään entistä monimutkaisempina. Jos halutaan pitää siirtymä pehmeänä, voidaan etukäteen miettiä vaihtoehtoisia paikkoja kunnan alueelta niille, jotka siirtyvät tehtävistä syrjään yhdistyttäessä. Toinen, parempi vaihtoehto olisi tarjota fiksua työnhakuapua, à la Nokia.

10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun: Osittain samaa mieltä

Kunnallispolitiikassa, etenkin kaupunginhallituksessa, asioihin perehtyminen vie paljon aikaa. Nykyisellään vaativimmissa luottamustoimissa menee niin paljon aikaa, että perheelliset, tavallisessa päivätyössä käyvät eivät helposti pysty yhdistämään luottamustointa ja muuta työtä.

11. Espoon tulee perustaa tavallisten lukioiden rinnalle eliittilukioita, jotta lahjakkaat espoolaisnuoret eivät karkaa muualle: Eri mieltä

Espoon nykyisetkin lukiot ovat hyvätasoisia. Jos parempaa laatua halutaan, miksi ei panosteta nykyisiin?

Ajatus lahjakkaiden nuorten karkaamisesta muualle on absurdi. Lukiopaikkakunta ei määrää tulevaa asuinpaikkaa. Vasta lukion jälkeinen opiskelupaikkakunta vaikuttaa jonkin verran.

12. Poikittaisiin liikenneyhteyksiin tarvitaan lähivuosina Espoon oma pikaraitiotie, jonka rakentamisen kaupunki voi itse maksaa.: Samaa mieltä

Pikaraitiotie on kiinteänä hyvä ratkaisu kaupunkikeskusten väliseen liikennöintiin. Se määrittää alueen, jonka liikennöintiin kaupunki on valmis panostamaan. Sen sijaan bussiyhteydet eivät ole pysyviä – tämän ovat vaikkapa Haukilahden asukkaat saaneet huomata metroratkaisun myötä. Se on myös merkittävästi nopeampi ratkaisu, koska muu liikenne ei häiritse raitiotietä.

13. Lasten kotihoidontuen Espoo-lisää tulee korottaa reilusti (nyt 219 e/kk alle 3-vuotiaasta).: Eri mieltä
Kotihoidontuen Espoo-lisää ei tarvitse nykyisestään korottaa. Se on jo nyt avokätisempi kuin suurimmassa osassa muita kuntia. Käytännössä kunnan pääasiallinen syy korottaa tätä lisää on se, että kotihoidontuen lisäksi annettava kuntakohtainen lisä tulee kunnalle halvemmaksi kuin päiväkotipaikka.

Mielestäni on tärkeää tarjota kotona hoidettaville lapsille kunnan puolesta erilaisia lisäpalveluja ja ihan vain kokoontumispaikkoja, joista niin vanhemmat kuin lapsetkin saavat elintärkeitä kontakteja: asukaspuistoja, avoimia päiväkoteja ja kerhoja. Päivähoidossa puolestaan olisi hyvä saada päiväkodit lähelle ja tukea myös osapäivähoitoa. Tarvitsemme palveluja, jotka tukevat perheiden erilaisia ratkaisuja, olivatpa ne työssäkäynti, osapäivätyö tai kotihoito.

14. Espooseen pitää rakentaa lisää jäähalleja, koska jääurheilu on Espoossa hyvin suosittua.: Eri mieltä
Lasten ja nuorten, ja myös aikuisten, harrastuksia kannattaa tukea. Panostus liikuntaan maksaa itsensä takaisin terveempinä ja tyytyväisempinä ihmisinä. Jäähalli on kuitenkin erittäin kallis investointi, jota käyttää vain tietty osa nuorista ja aikuisista. Harrastusmahdollisuuksien tulee olla monipuolisia ja tarjota mahdollisuuksia kaikille, ja siksi tämä raha olisi ehkä fiksumpi käyttää johonkin muuhun.

15. Espoo tarvitsee asuntorakentamiseen omanlaisensa hintasäädellyn hitas-järjestelmän, jolla voidaan rajoittaa asuntojen hintojennousua: Eri mieltä

Espoo tarvitsee lisää järkevää asuntorakentamista, etenkin olemassaoleviin kaupunkikeskuksiin hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Huolehtimalla asuntojen riittävästä rakentamisesta voidaan huolehtia riittävässä määrin hintojen noususta.

Tämän lisäksi tarvitaan järkevästi hinnoiteltuja vuokra-asuntoja hyvien yhteyksien varrelle. Toistaiseksi näiden ratkaisujen pitäisi riittää hintaongelmaan.

16. Espoon tulee kaavoittaa etenkin metron varteen tontteja 30-40 -kerroksisille asuintorneille ja profiloitua pilvenpiirtäjäkaupunkina.: Osittain eri mieltä
Korkea rakentaminen sopii etenkin suurempiin kaupunkikeskuksiin. Espoossa voitaisiin rakentaa korkeampaa rakennusta valikoituihin keskuksiin enemmänkin. Jotkin metroalueet ja Leppävaara voivat toimia tällaisina keskuksina. Alueilla pitää kuitenkin miettiä myös katutason viihtyvyys jalankulkijoiden näkökulmasta.

Rakennusten ei kuitenkaan kannata olla 40 kerrosta korkeita, jos se ei sovi lähiympäristöön. Korkeita taloja voi rakentaa myös hieman vähemmillä kerroksilla. Lisäksi tiiviillä, fiksulla rakentamisella päästään yhtä hyvään tonttitiheyteen kuin pistemäisillä tornitaloilla.

Eri keskuksissa kannattaa pyrkiä omaleimaiseen, persoonalliseen keskukseen, ei tornikaavan kloonaukseen. Pistemäiset tornit pientaloalueen keskustassa eivät myöskään ole hyvä ratkaisu.

17. Espoon on tehtävä oma sitova päätös henkilöstön vähimmäismäärästä vanhuspalveluissa.: Osittain samaa mieltä

Tämä on hankalampi kysymys kuin miltä näyttää. Periaatteessa kyllä. Valitettavasti henkilökunnan määrä ei ole useinkaan suorassa suhteessa hoidon laatuun.

Olen aiemminkin pohtinut hoidon laadun merkitystä (https://virrassa.wordpress.com/2010/08/24/turhia-passaamatta-ihmista-vaheksymatta), ja haluaisin että Espoossa lähestyttäisiin asiaa nimenomaan laadun parantamisen kannalta. Yksinkertaisillakin muutoksilla saatetaan voida esimerkiksi nopeuttaa potilaiden kuntoutumista, mikä pitkällä tähtäimellä vähentää kuluja.

18. Terveyskeskuslääkäreiden saamiseksi Espoon on oltava valmis maksamaan lääkäreille naapurikaupunkeja korkeampia palkkoja.: Osittain samaa mieltä

Lääkäripula on saatava hellittämään. Pitkällä tähtäimellä hintakisa ei ole kuitenkaan paras ratkaisu. Lääkäreiden työskentelyolosuhteita tulee parantaa – kiire on itseään ruokkiva ongelma, kun lääkäreitä on vaikea saada paikalle jossa työssä on jatkuva kiire ja ylityöt painavat päälle.

Samoin vaikkapa uudet tietojärjestelmät, jotka toimisivat nykyisiä paremmin, voisivat lyhentää vastaanottoon kuluvaa aikaa mikä osaltaan helpottaisi lääkäripulaa. Tästä syystä HUSin järjestelmähankintaa on syytä seurata tarkasti – vaikka hankinta on tarpeellinen, sen onnistumisessa on valtavia riskejä joita ei ainakaan ensimmäisessä vaiheessa ole riittävästi huomioitu.

19. Taloustilanteen niin vaatiessa Espoo voi tulevan valtuustokauden aikana nostaa veroprosenttiaan 19:ään (nyt 17,75) varmistaakseen toimivat peruspalvelut kuntalaisille.: Osittain eri mieltä

En sinänsä vastusta pientä veroprosentin nostoa. Jos se on tarpeen palvelujen säilyttämiseksi, prosenttia voidaan jonkin verran nostaa.

Ehdotettu nosto on kuitenkin melko korkea, ja todennäköistä on että säästöä voitaisiin saada muilla tavoin. Esimerkiksi nykyiset kaavoituspäätökset perustuvat siihen, että kaavoituksesta saatavat rahat halutaan käyttää vain ja ainoastaan ko. alueella vaikkei todellista tarvetta esim. tieinfran parantamiseen olisi. Jakoperusteita muuttamalla kaavoituksestakin saatava yhteinen hyvä voitaisiin saada riittämään muihin asioihin.

20. Espoon on pidettävä tiukasti kiinni itsenäisyydestään ja torjuttava kaikki yritykset kuntien yhteenliittämiseksi.: Eri mieltä

Suora kuntaliitos naapurikuntien kanssa todennäköiseseti lisäisi byrokratiaa. Tarvitsemme toimivan seudullisen hallinnon, jotta kuntien välinen veronmaksajakilpailu loppuisi ja toisaalta seudulliset asiat kuten joukkoliikenne ja kaavoitus saataisiin toimimaan.

Kaikkea toimintaa ei kuitenkaan voi sälyttää seutuhallinnolle. Nykykuntien tasolla, tai jopa pienemmissä osissa, tulee olla paikallisempi hallnnon taso hoitamassa niitä asioita, joita ei tarvitse viedä ylimmälle tasolle asti.

Erityistä huolta kuntaliitosta mietittäessä tulee kiinnittää siihen, että se
a) vähentää byrokratiaa
b) ei kopioi huonoja hallintomalleja uuteen malliin vaan otetaan käyttöön toimivin tai kehitetään uusi
c) ei väkisin keksi tekemistä kaikille nykyisin kuntasektorilla toimiville, koska yksi syy liitokselle on vähentää byrokratiaa. Tämä ei tarkoita että väki laitettaisiin suoraan kilometritehtaalle, vaan koulutusta ja mahdollisia muita ratkaisuja kannattaa miettiä.