Olin tänään illalla Ruukinrannan asukastilaisuudessa. Tilaisuudessa esiteltiin viime lautakunnan päätöksen jälkeen tehdyt lisäselvitykset ja tarkennukset, mm. liikenne- ja  luontoselvitykset mukaanlukien muinaismuistoalueet, lepakko- ja liito-oravaselvitykset ja Natura-alueen rajaukset. Luontoselvitys oli ensimmäistä kertaa nyt julkisuudessa, se on juuri valmistunut.

Alueella on rikas luonto ja lajisto on monipuolista. Selvityksestä kävivät hyvin ilmi myös muinaismuistoalueet. Valitettavasti kaavaluonnosta ja selvityksen karttaa ei näytetty päällekkäin, jotta olisi nähty havainnollisemmin millä alueilla rakentamista on suunniteltu. Villa Elfvikin ympäröimällä Natura-alueella on vielä oikeaa metsää ja alueen eteläosissa on liito-oravia. Rantaraittia jatketaan vielä alueella, mutta se pidetään mahdollisimman luonnontilaisena: todennäköisesti osa reitistä kulkee pitkospuin. Pyörät ohjataan sisemmälle Ruukinrantaan ja itse laatureitit kulkevat pohjoisosan teiden kautta.

Jouduin lähtemään pian kysymysosion alkamisen jälkeen, ja näytti siltä että keskustelu jatkui pitkälle iltaan. Väkeä taisi olla satakunta – erittäin suuri määrä alueen pienen koon huomioonottaen. Ihmiset olivat yleisesti iloisia siitä, että alueelle ollaan vihdoin saamassa asemakaava. Kysymyksiä ja kommentteja herättivät ainakin alussa mm. pyöräilyjärjestelyt ja alueen luonnon säilyminen. Esille nostettiin myös vaihtoehtoinen tielinjaus (alustavissa suunnitelmissa ollut nykyisen Joel Rundtin tien kunnostus kokoojakaduksi), huoli läpikulkuliikenteestä ja alueen turvallisuus.

Osa asukkaista kokee asukasmäärän voimakkaan nostamisen (esitellyllä kaavavaihtoehdolla kolminkertaistuu) erittäin huolestuttavana. Uutena asiana minullekin oli uuden tielinjauksen alle jäävä lampi. Alueella olevaa lehtoa ei ole suunnitelmissa edes pyritty säilyttämään, ja tätä perusteltiin sillä, että lehdon koko on niin pieni ettei se ilmeisesti kuulu virallisten säädösten pariin jolloin sitä ei ainakaan virallisia teitä ”tarvitse” suojella. Tälle on toki myös se selkeä selitys että Helsingin kaupungin maat ilmeisesti ovat pitkälti ko. lehdon alueella. Lisäksi uusi tielinjaus menee lehdon läpi.

Samoin nostettiin esille se, että alueelta puuttuu tässä vaihtoehdossa puisto. Alueella on paljon luonnontilaista metsää, mutta varsinaista hoidetumpaa puistoaluetta ei: tämän voisi vielä kaavassa korjata. Autovaltaisesta alueesta tuskin tulee joukkoliikenteen suurkuluttajaa ja bussilinjatkin ovat tässä vaiheessa vain pysäkkivarauksia kokoojakadulla. On vaikea nähdä, miten Raide-Jokerin linjaus tällä alueella voisi olla järkevää, erityisesti kun Natura-alue vielä tekee luonnollista puskuria Kehän suuntaan.

Tällä hetkellä häiritsee hieman, että taivuimme jättämään vaihtoehtoisen tielinjauksen eli alkuperäisen tien parantamisen pois. Ko. vaihtoehtoa ei oltu mietitty käytännössä lainkaan vaikka päätöksen sanamuoto olisi sen mahdollistanut. Tässä taloustilanteessa on vaikea nähdä, mistä rahat revittäisiin kokonaan uuteen tiehen.

Ajelin tilaisuudesta pyörällä Kampin suuntaan. Samalla oli tilaisuus katsastaa tarkemmin kaava-aluetta. Joel Rundtin tie on kapea, mutkainen ja hyvin maalaismainen. VIeressä kulkee vuoroin taloja, vuoroin tiettömän näköistä korpea. Ymmärrän hyvin niitä asukkaita, jotka pelkäävät tonttinsa puolesta: osa taloista menee hyvin läheltä. Toisaalta uuteenkin katulinjaukseen joudutaan käytännössä laittamaan kavennuksia tai hidasteita läpiajon estämiseksi, en ymmärrä miksi näitä ei voisi ottaa käyttöön jo nyt. Tällaisten keinojen tulisi olla helposti saatavissa ilman suurempaa byrokratiaa.

Odotan mielenkiinnolla asukkaiden kirjallisia kannanottoja.